1. KIRURGISEN POTILAAN
HOITO –
PERIOPERATIIVINEN
HOITOTYÖ
Nina Eskola
Lähteet: Duodecim, terveyskirjasto, Sairaanhoito
ja huolenpito: Anttila, Hirvelä, Jaatinen,
Polviander, Puska

2. PERIOPERATIIVINEN HOITOTYÖ
Perioperatiivisen hoitotyön vaiheet:



Preoperatiivinen = ennen leikkausta
Intraoperatiivinen = leikkauksen aikana
Postoperatiivinen = leikkauksen jälkeen
→Kukin vaihe yhtä tärkeä,
muodostavat kokonaisuuden,
joka vaikuttaa potilaan
toipumiseen

3. PREOPERATIIVINEN HOITO

Hoidon tavoitteena on, että
potilas tietää leikkaussuunnitelman ja tuntee
turvallisuutta anestesiamuotoa, leikkausta sekä
jatkohoidon järjestymistä kohtaan
 potilaan fyysinen kunto ja perussairaudet (esimerkiksi
diabetes, sydän- ja verisuonitaudit,
hengityselinsairaudet) hoidetaan niin, että alttius
leikkauskomplikaatioille on mahdollisimman vähäinen
 potilas tietää kuntoutumisen ja komplikaatioiden
ehkäisyn kannalta tärkeät toiminnot, kuten
hengittäminen, yskiminen, liikkuminen ja
apuvälineiden käyttö
 → Ohjausta, opettamista, hoitamista


4. TARKKAILU, HAVAINNOINTI JA
KIRJAAMINEN
Leikkausalueen iho: ihorikot ja ihottumat voivat
olla este koko leikkaukselle.
 Muut infektiot, mm. ylähengitystie-, hammas- tai
virtsatieinfektio
 Orientoituneisuus, levottomuus, pelokkuus
 Yhteistyöhalukkuus ja -kyvykkyys
 Päihteiden väärinkäyttöön viittaavat oireet
 Hoidettavaan vaivaan tai perussairauksiin
liittyvät oireet (kipu, vuoto ym.)


5. TUTKIMUKSET
Esitiedot: allergiat, aikaisemmat anestesiat
 Tarvittaessa alkoholipromillet
 EKG, verenpaine, syke
 Pituus ja paino
 Tarvittaessa U-Tutk-1
 Tarvittaessa röntgenkuvat
 Tarvittaessa laboratoriokokeet



B-PVK, P-K, P-Na, P-Krea
Veriryhmä, sopivuuskoe

6. LEIKKAUSKELPOISUUDEN
ARVIOINTI

Preoperatiiviset tutkimukset riippuvat potilan
iästä ja yksilöllisistä tarpeista. Esim.
Alle 50v.
PVK ja veriryhmän
määritys, jos sitä ei
tiedetä
Noin 60v.
Edellisten lisäksi veren ja
virtsan sokeriarvo
Yli 60v.
Edellisten lisäksi thoraxrtg ja EKG

7. ASA-LUOKITUS
(ANESTESIARISKILUOKITUS)







ASA 1: terve yli 1-vuotias tai alle 65-vuotias henkilö
ASA 2: alle 1-vuotias tai yli 65-vuotias terve henkilö tai
henkilö, jolla on lievä, hyvässä hoitotasapainossa oleva
sairaus (esim. hypertonia)
ASA 3: henkilö, jolla on vakava yleissairaus, joka rajoittaa
toimintaa, mutta ei uhkaa henkeä (esim. insuliinihoitoinen
diabetes, stabiili koronaaritauti)
ASA 4: henkilö, jolla on vakava, henkeä uhkaava
yleissairaus (esim. epästabiili koronaaritauti, huonossa
tasapainossa oleva diabetes, aivoverenkiertohäiriö)
ASA 5: kuolemansairas potilas
Päivystyspotilas merkitään kirjaimella E
Esim. nuori terve umpisuolenleikkauspotilas olisi
riskiluokitukseltaan ASA 1 E

8. LEIKKAUSLISTAN ELI
LEIKKAUSOHJELMAN
MÄÄRÄYTYMINEN
Leikkaussali, leikkaustiimi, potilaiden
leikkausjärjestys sekä potilaiden hlö.tiedot,
diagnoosi ja suunniteltu toimenpide.
 Leikkausohjelmaan vaikuttavat:

 Potilaan

yleiskunto ja ikä
huonokuntoiset vanhukset ja lapset ensin
 Leikkauksen
arvioitu pituus, luonne ja infektioalttius
Pitkät leikkaukset aloitetaan aamulla
 Ns. puhtaat leikkaukset ensin ja likaiset
infektioleikkaukset viimeiseksi

 Anestesiamuoto

9. HOITOTYÖN TOIMINNOT ENNEN
LEIKKAUSTA
Potilaan informointi
 Anestesiaa varten on oltava ravinnotta vähintään 6
tuntia.
 I.v.-nesteytys aloitetaan tarvittaessa, esimerkiksi
diabeetikot, pitkäaikainen ravinnottaolo, runsaat
vuodot.
 Tarvittaessa suoli tyhjennetään ja laitetaan
kestokatetri.
 Perussairauksien hoitotasapaino tarkistetaan (mm.
diabetes, sydämen vajaatoiminta,
antikoagulanttihoito (esim. Marevan)).
 Kipulääkitys tarvittaessa


10. OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN
PREOPERATIIVISESSA
HOITOTYÖSSÄ
Potilaan ja/tai perheenjäsenen tulee
 olla tietoinen leikkauksen luonteesta ja vaikutuksesta
 tietää leikkausohjelmaan suunniteltu leikkausajankohta
 tietää leikkauksen jälkeinen hoitoyksikkö
 tietää tarkkailu- ja hoitolaitteista tai materiaaleista,
joita todennäköisesti tullaan käyttämään
postoperatiivisen hoidon aikana
 olla mahdollisuus kysyä toimenpiteen aikana
tapahtuvista asioista
 huolehtia omalta osaltaan esim. preoperatiivisesta
hygieniasta, tupakoimattomuudesta ja ravinnotta
olosta.

11. OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN
PERIOPERATIIVISESSA
HOITOTYÖSSÄ
Syvähengitys ja yskiminen
 Ruoka, juoma ja eritys
 Hygienia
 Passiivinen liikeharjoitus ja mahdolliset
aktiiviset liikeharjoitukset
 Vuoteesta nouseminen ja vuoteeseen
laskeutuminen
 Apuvälineet ja niiden käyttö
 Kotiutuminen
 Toipilasajan erikoispiirteet


12. LEIKKAUKSEN JÄLKEEN
TARVITTAVIEN HARJOITUSTEN
OHJAAMINEN
Hengitysharjoitukset tarvittaessa
 Liike- ja voimisteluohjeet

 Sängystä
nousu ja sänkyyn meno
 Laskimotukoksen, keuhkoembolian ehkäisy
 Haavojen kiristymisen, venymisen ja repeämisen
ehkäisy, turvallinen yskiminen

13. PUHTAUS

Leikkausaamuna
 Peseytyminen
ja suihku
 Suun, kynsien ja genitaalien tehostettu puhtaus
 Ihokarvat poistetaan tai lyhennetään leikkausalueelta.

Vuode
 Puhdas
tyynyliina ja poikkilakana
 Leikkausta varten varataan tarpeen mukaan tyynyt ja
apuvälineet.

14. VAATETUS JA EHOSTUS

Vaatetus
 Avopaita,pikkuhousut
ja sukat
 Lääkinnälliset hoitosukat mitataan ja puetaan
tarvittaessa
 Korut ja kellot riisutaan.
 Kuulolaite saa jäädä, samoin kuin yleensä
puudutusleikkauksissa hammasproteesit saavat
jäädä.
 Silmälasit otetaan mukaan leikkaussaliin, mikäli
potilas ei tule toimeen ilman niitä.

Ehostus
 Värivoide,
puuteri, huulipuna ja kynsilakka (myös
väritön) ovat kiellettyjä

15. LÄÄKITSEMINEN
Unilääke tarvittaessa edellisenä iltana
 Esilääkitys, joka lievittää kipua ja rentouttaa
 Mikrobilääkeprofylaksia tarvittaessa
 Pienimolekyylinen hepariini määräyksen
mukaan


16. LEIKKAUSSALIIN SIIRTO
Esilääkitty potilas viedään leikkausosastolle
sängyllä, muutoin hän voi kävellä (sänky
mukaan).
 Leikkausosaston sairaanhoitajalle annetaan

 suullinen
raportti
 esitäytetty anestesiakaavake
 potilaan sairauskertomus
 tarvittavat röntgenkuvat.

17. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA:
TARKKAILU JA KIRJAAMINEN











Hengittäminen; Hengitystiheys , Hengenahdistus, Happisatiraatio, ihon väri
Verenkierto; Verenpaine, syke, leikatun raajan vertailu toiseen, väri, lämpö
Tajunta: Uneliaisuus, sekavuus, levottomuus ,
Kivuliaisuus ja kivun paikantuminen: asento, ilme, verenpaine syke
Iho ; Kosteus, väri ja lämpö
Erittäminen
 Virtsaamisen onnistuminen, virtsan määrä, väri ja haju
 Suolen toiminta
 Hikoilu
Pahoinvointi, oksennukset
Nesteytys: iv-infuusio, erityismääräykset
Haava-alue
 Vuoto, punoitus, turvotus, kipu, ympäröivän ihon kunto
Dreenit ja liuskat, nenä-mahaletkut, katetrit, infuusiot
 Paikoillaan pysyminen, toiminta
 Eritteiden määrä, laatu ja ulkonäkö
 Dreenien poistamisen jälkeen dreeniaukko suojataan paksuilla, eritettä imevillä
siteillä.
Leikatun raajan väri, turvotus, asento ja liikkuvuus

18. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
TARKKAILU JA KIRJAAMINEN:
Verenpaine ja syke mitataan tiheästi, jos on
haavavuotoa
 suuri leikkaus ja pitkäkestoinen anestesia
 kohonnut verenvuotoriski.





Happisaturaatio, normaali yli 90 %
Ihon tunnon ja lämmön palautuminen spinaali- ja
epiduraalipuudutuksen jälkeen
Kipsatun tai leikatun raajan ääreisosien tunto ja lämpö
Lämpö

Sahaava kuume ilman paikallisia oireita viittaa komplikaatioon.

19. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
HOITO:
Potilaan lämpötilan turvaaminen
 Pitkä yleisanestesia ja/tai iso leikkaus
jäähdyttävät potilasta.
 Potilasta peitellään esim. avaruuslakanalla.
Hengityksen helpottaminen, pneumonian
ehkäisy
 Hengitystiet puhdistetaan limasta yskimis- ja
hengitysharjoituksilla, ohjataan syvään
hengittäminen.
 Kireät siteet, esimerkiksi M-side, löysätään
tarvittaessa.

20. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
LEIKKAUSKIVUN HOITO:









Potilaalle kerrotaan kivun hoidon mahdollisuuksista ennen
leikkausta.
Potilas otetaan mukaan kivun arviointiin ja hoitoon ainakin kerran
työvuoron aikana ja lääkkeen annon yhteydessä.
Kivun mittaamisen (NRS 0–10, VAS), arvioinnin ja dokumentoinnin
tulee olla säännöllistä
Kaikille potilaille tulee olla määrättynä peruskipulääke ja lisäksi
tarvittaessa otettava kipulääke. Kipulääkkeiden haittavaikutukset
eivät saa estää hyvää kivun hoitoa.
Lääkkeet annostellaan suun kautta aina, kun on mahdollista.
Käytettäessä epiduraalista tai potilaan itse annostelemaa (PCA)
hoitoa tulee niiden jälkeinen kivunhoito olla suunniteltuna
Kipulääkkeen teho tarkistetaan tunnin kuluttua lääkkeen annosta.
Kivunhoitoa tulee tehostaa, kun lepo-VAS on yli 3.
Eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä yhdistetään tehon
lisäämiseksi, esimerkiksi opioidi yhdessä tulehduskipulääkkeen
kanssa.
Asentohoito

21. VUODEOSASTOLLA
RAVITSEMINEN JA
NESTEYTTÄMINEN:



Puudutusleikkauksien jälkeen saa yleensä ruokailla vapaasti
(pahoinvoinnin ehkäisemiseksi alkuun varovaisesti).
Suolistoleikatun potilaan kuivuminen ja elektrolyyttihäiriöt
ehkäistään nesteyttämällä aluksi suonensisäisesti, jonka
jälkeen siirrytään vähitellen nestemäiseen ja kevyeen
ruokaan.
Parenteraalisessa ravitsemuksessa suun kuivuminen,
haavaumat ja pahanhajuinen hengitys ehkäistään
suuhygieniaa tehostamalla.

22. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
ERITTÄMINEN:
Virtsan residuaalin mittaaminen ja tarvittaessa
kertakatetrointi, jos edellisestä virtsaamisesta on
kulunut yli 6 tuntia tai potilaalla on
virtsaamisen tarve, mutta virtsaaminen ei
onnistu rohkaisusta ja kipulääkityksestä
huolimatta.
 Kestokatetri ja tuntidiureesin mittaus suurissa
leikkauksissa.
 Suolen toiminnasta huolehditaan tarvittaessa
laksatiiveilla.


23. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
LIIKKUMINEN:
Ensimmäisessä vuoteesta ylösnousussa
sairaanhoitaja on aina läsnä.
 Trombiprofylaksina nilkkoja ja varpaita
koukistellaan ja ojennetaan.
 Ortopedisten potilaiden varausluvat, asentohoito
ja kääntyilyt vuoteessa sekä siirtymiset
vuoteesta ja vuoteeseen ohjeiden mukaan.
 Fysioterapeutin konsultaatio tarvittaessa
 Kipu huomioidaan, tarvittaessa kipulääkitys.


24. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
HAAVAN TARKKAILU JA HOITO:


Leikkaushaavan suojana haavateippi ja imevä
haavatyyny
LEIKKAUSHAVA RAUHOITETAAN 24 TUNNIKSI!







Jos pakko vaihdetaan päällimmäiset sidokset
STERIILISTI
Haavaimu ylläpidetään aseptisesti
Haavateippi saa olla paikoillaan ompeleiden poistoon
asti. Mikäli irtoaa voidaan laittaa uusi
Haavainfektio ilmenee aikaisintaan 3vrk:n kuluttua
Suihkuun voi mennä 24h kuluttua leikkauksesta
Ompeleet poistetaan 7-10 vrk:n kuluttua
Haavan saa kastella ja saunoa 24h kuluttua
ompeleiden poistosta

25. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
TAPATURMIEN EHKÄISY:
 Jos
potilas on levoton
Vuoteeseen laidat
Turvavyöt
Hoitovälineistö sijoitetaan siten, ettei se
aiheuta vaaraa potilaalle.

26. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
HENKINEN VIREYS JA MIELIALA:
Potilasta informoidaan tehtävistä toimenpiteistä
ja toipumista edistävistä tekijöistä.
 Mahdollistetaan yhteys omaisiin.
 Mahdollisen levottomuuden aiheuttaja
selvitetään, esim. kipu, riittämätön hapetus,
virtsaamisen tarve.


27. POSTOPERATIIVINEN HOITO
VUODEOSASTOLLA
OHJAUS

Suullinen ja kirjallinen ohjaus annetaan myös omaisille, jos on
kyse iäkkäästä potilaasta tai lapsipotilaasta. Ohjaus sisältää
mm.











ruokailuohjeet
haavanhoito- ja ompeleiden poisto-ohjeet
kipsinhoito-ohjeet
liike- ja voimisteluohjeet, varausluvat ja kuntoutus
lääkehoito-ohjeet.
Yhteys hoitopaikkaan, annetaan yhteystiedot.
Sovitaan jälkitarkastus, -paikka ja -aika.
Epikriisi mukaan tai lähetetään myöhemmin postitse
Sosiaaliturva ja vakuutukset (sosiaalityöntekijän konsultointi)
Apuvälineiden ja kotiavun tarve
Jatkohoitopaikan tarve.