1. Nuorten tekstikäytänteet
koulussa ja vapaa-ajalla.
Ihanteita, todellisuutta ja
kohtaamisia?
Tekstitaidot ja uudet teknologiat -symposium
Jyväskylä 24.10.2009
Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto

2. Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat. Oppilaat ja
opettajat kielten ja tekstien käyttäjinä koulussa ja
vapaa-ajalla – TOLP-projekti (JY & Suomen Akatemia)
Projektin julkaisu 2008. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus

3. Dynaamiset toimintaympäristöt
Muutos- / murroskohtia:
Monikielistyminen, -kultuuristuminen
Tietämysyhteiskunta
Monimediaisuus
Tieto- ja oppimiskäsitykset
Strategiat
Kohtaavatko? OPS
Arjen toimintaympäristöt Koulun toimintaympäristöt
tekstitaidot
Toiminta
(multi)literacies Tehtävät
käytänteet tekstit
Arviointi
Materiaalit
tilanteet
Toimijat: oppilaat & opettajat
Kohtaavatko?

4. Tutkimuskysymykset
- fokuksessa kieltenopetus suomenkielisessä koulussa
Millaisiin lukemisen ja kirjoittamisen käytänteisiin
(tekstikäytänteisiin) 9. luokan oppilaat opettajat sosiaalistuvat
koulussa ja vapaa-ajalla?
Millaisia käsityksiä ja arvoja sisältyy opetussuunnitelmiin,
oppimateriaaleihin sekä opetus- ja arviointikäytänteisiin?
Mikä on koulun perinteisten lukemisen ja kirjoittamisen sekä
monimediaisten käytänteiden merkitys ja suhde opettajien ja
oppilaiden arjessa?
Millaisia koulujen oppimisympäristöt ovat ja millaisia
monimediaisia tekstikäytänteitä tukevia ympäristöjä niissä
luodaan?
Miten eri osallistujat rakentavat ja manifestoivat tekijyyttään,
omistajuuttaan ja asiantuntijuuttaan tekstikäytänteissään?
Minna-Riitta Luukka

5. Rajauksia tänään
Nuorten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla
– erityisesti monimediaiset & lukemisen käytänteet
– Koulutuksen & yhteiskunnan tavoitteita ja ihanteita?
– Nuorten vapaa-ajan käytänteitä?
– Äidinkielen opetuksen käytänteitä?
– Kohtaamisia?
Yleiskuvaa kyselyn tulosten pohjalta
Toimijoiden ääntä haastatteluaineistojen analyysin
pohjalta
Minna-Riitta Luukka

6. Luukka – Pöyhönen – Huhta – Taalas – Tarnanen – Keränen 2008

7. Mitä kaikkea teknologian on ajateltu muuttavan?
Sosiaaliset verkostot ja
yhteisöllisyys?
Arjen rytmin muutokset?
Ajasta ja paikasta irtaantuminen? Identiteettityö?
Asiantuntijuuden
uusi määrittely?
Tiedon ja tekstien asema?
Annetusta tiedosta jaettuun? Noviisit ja
ekspertit?
Tiedon käyttö ja levitys?
Tiedon omistajuus? Oppiminen?
Lukijan ja tekijän Opetuksen
roolit? Mitä on kieli? käytänteet?
Mikä on teksti?

8. Ajattelutapa 1 Ajattelutapa 2
Ennakoitavuus Ennakoimattomuus
Materiaalisuus Immateriaalisuus
Yksilön tiedot ja taidot Yhteisön tiedot ja taidot
Tieto instituutioissa Tieto yksilöillä
Kontrolli Avoimuus
Kertaluonteisuus Jatkuvuus
Monomodaalisuus Multimodaalisuus
Teknologialla välinearvo Teknologia toimintakultturina
Teollinen maailma Jälkiteollinen maailma
”Formaali oppiminen” ”Informaali oppiminen”
”Wikioppiminen”
Lankshear & Knobel 2006

9. Ihannekansalainen?
Tietoyhteiskunnassa yksilöiltä odotetaan
– entistä laajemmin uudenlaisia vahvuuksia ja taitoja,
– nopeaa omaksumiskykyä,
– monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoja,
– kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedontuottamiseen,
– innovatiivisuutta sekä kriittisiä mediataitoja
– kykyä ja halua verkostoitua.
– Tietoyhteiskuntastrategia 2007–2015
Minna-Riitta Luukka

10. ”Nykynuori”?
”Milleniaalit”, ”digitaaliset natiivit”, ”nettisukupolvi”,
”Homo Zappiens” – vai jotain muuta?
– Lahjakas, liikkuva, verkostoitunut, joustava,
sopeutuva, osallistuva, jakava, läsnäoleva,
visuaalinen, tarinoissa elävä, lyhytjännitteinen,
moniajuri, pelaava, leikkivä…
– Blogit, prodcastit, wikit, verkostot, yhteisöt,
itseilmaisu…
– Web1.0, Web2.0, Blogger, iPod, Flickr, YouTube,
irc-galleria, Ning, Hanno, 2ndlife, Facebook….
Minna-Riitta Luukka

11. Yläkoulun päättävän suomalaisnuoren
vapaa-aika?
Arki vahvasti medioitu – saavutettavuus erittäin hyvä – välineistä
ja mahdollisuuksista ei pulaa
Monipuolista, useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti
Media-arki painottuu uusmedioihin ja television katseluun
Interaktiiviset mediat läheisimpiä, omimpia
Nuoret pääsevät medioiden pariin hyvin monenlaisissa tiloissa ja
ympäristöissä - koti erityisesti uusmedian osalta keskeisin
Painettujen tekstien käyttö on niin ikään melko yleistä, mutta ei
kovin intensiivistä
Internet on yleismedia: tiedonhaun, ajanvieton, yhteydenpidon ja
rentoutumisen media
Visuaalinen, tarinallinen, lyhyiden tekstien media-arki
Kirjoittaminen vähäistä (tekstiviestit, foorumitekstit, sähköpostit,
muistiinpanot)
Minna-Riitta Luukka

12. Nuorten Internetin käyttö
Verkkosivujen selailu 2 5 27 66
Tiedon etsintä verkkosivuilta 4 13 48 35
Verkkolehdet 30 33 26 12
Verkkopelaaminen 16 21 28 35
Tiedostojen lataaminen 19 14 24 43
Kyselyt, kilpailut 17 30 37 15
Chattailu 9 6 13 72
Sähköpostit 6 11 32 51
Ostokset 42 27 23 9
Blogit 74 11 9 6
Kotisivut 80 8 7 6
0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
en koskaan harvoin joskus usein
Luukka ym. 2008.

13. Nuoret käyttävät aikaa lukemiseen
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
sanomalehdet aikakauslehdet sarjakuvat kaunokirjat oppikirjat
ei lainkaan ½ tuntia tai alle 1 tunti 2 tuntia 3 tuntia tai yli
TOLP

14. Nuoret käyttävät aikaa
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
messenger, irc, www tietokonepelit tv
skype
ei lainkaan ½ tuntia tai alle 1 tunti 2 tuntia 3 tuntia tai yli
TOLP

15. MURSUn tuloksia (-99) TOLPin tuloksia
Elävät laitteiden keskellä, käyttävät Valikoima laajentunut
monipuolisesti eri medioita
Televisio yleismedia – viihteen väline Vaihtunut netiksi
Lähes kaikki käyttivät tietokonetta, kone kotona
75 %:lla, nettiyhteys puolella Kone ja yhteys 95 %:lla
Puolet luki kirjoja vähintään kerran viikossa,
1-5 kirjaa puolessa vuodessa Vähentynyt, yksi kolmasosa
Kolme neljästä luki aikakauslehtiä joka viikko Vähentynyt
Lähes kaikki lukivat sarjakuvia silloin tällöin Ennallaan
Uusmediat osa päivittäistä media-arkea Arkipäiväistynyt lisää
Kahdella kolmesta oma kännykkä 97 %:lla kännykkä
Tytöt lähettivät enemmän tekstiviestejä Ero pienentynyt

16. Mitä mediaa käytät ensisijaisesti, kun etsit tietoa koulutöitä varten
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
kirjat lehdet tv Internet
Minna-Riitta Luukka MURSU -99 TOLP -06

17. … kun haluat rentoutua
60
50
40
30
20
10
0
kirjat televisio radio puhelin Internet
Minna-Riitta Luukka 1999 2006

18. … kun ei ole muuta tekemistä
70
60
50
40
30
20
10
0
kirjat TV sähköposti, puhelin Internet
skype
Minna-Riitta Luukka 1999 2006

19. Monenlaisia nuoria
Kyselyt antavat vain yleiskuvan – taakse kätkeytyy
hyvin erilaisia nuoria ja mediakäyttöjä
Haastattelu-case: Maaseudun 9. luokan pojat (Sanna
Laaksosen keräämä aineisto):
– Koti- ja koulukulttuurin vaikutus näkyy selvästi
– Netti osana arkea, mutta melko pienessä roolissa
– Tavanomaiset mediavainnat
– Netti sosiaalisena, yhteydenpidon välineenä korostuu
(messenger, irc-galleria)
– Uutisten seuraamista mediatalojen sivustoilta (mtv3 ja
iltalehdet)
– Tiedonhakua (wikipedia, google – eipä muuta)
– Helppous, nopeus, vaivattomuus kriteereinä
– Kokevat itsensä ei-lukijoiksi, netissä lukeminen ei ole
lukemista poikien mielestä
Minna-Riitta Luukka

20. (Uus)media toimintaympäristönä
Tila ja paikka jossa toimitaan – ei tuote, jota käytetään
tai pelkästään teksti jota ”puretaan”
Toiminnan tiloja ja tapoja (Jenkins ym. 2006):
– Yhteydet (formaalit ja informaalit verkostot, esim.
Facebook, IRC-galleria)
– Ilmaisut (uusien mediamuotojen luominen,
digitaalinen sämpläys, fanifiktio, fanivideot)
– Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu
(tiimityöskentely, oppimisyhteisöt, tiedontuottaminen
yhdessä, esim. Wikipedia, oppimisblogit)
– Kierrättäminen (mediavirran muokkaus, miksaus,
bloggaus)
– Vastaanottajasta tuottajaksi, osallistujaksi
Osa nuoristamme vasta matkalla tänne?
Minna-Riitta Luukka

21. Koulun tekstikäytänteet
Käytänteet sidoksissa kontekstiin – koulu
diskurssiyhteisönä
– Omat tekstit, tavat toimia tekstien kanssa
– Ihanteet, arvot ja normit
– Useita ”piilovaikuttajia”: ops, strategiatekstit, viranomaiset,
oppikirjat, arvioinnin käytänteet, opettajien koulutus,
”perimätieto”…
Koulun tekstitaidot ja arjen tekstitaidot – kaksi eri
maailmaa vai limittäisiä, jatkumo?
Luokkahuone käytänteiden ”sulatusuunina”?
Oppilaat ja opettajat tuovat omat arjen käytänteensä,
kielensä ja arvostuksensa, asenteensa mukanaan.
Koulun instutionaalinen valta ja voima vaikuttaa.
Minna-Riitta Luukka

22. Sosiaalistumista koulussa:
Materiaali- ja
Millaisia tekstejä luokassa on? tekstivalinnat
Mitä luetaan ja kirjoitetaan?
Mitä teksteille tehdään?
Millaisia tehtäviä niihin liitetään?
Mihin tekstejä käytetään? Toiminta
Miten ja kenen kanssa tekstejä työstetään? luokassa,
Millainen rooli oppilaalla ja opettajalla on? tekstitilanteet
Kenen ääni ja näkemykset painavat?
Millaisia tekstejä arvostetaan?
Millaista lukemista ja kirjoittamista arvostetaan?
Miten teksteistä puhutaan? Arvot
Miten teksteihin suhtaudutaan? Ihanteet
Mikä on hyvä ja arvokas teksti? Entä kieli? Asenteet
Millaista kieltä saa / ei saa käyttää? = kulttuuriset
Kenellä on oikeus tuoda ja tulkita tekstejä? teksti-
käytänteet
Minna-Riitta Luukka

23. Mitä materiaaleja opettajat sanovat käyttävänsä?
kaunokirjallisuus
oppikirja
kalvot
monisteet
sanomalehdet
aikakauslehdet
videot
oppilaiden omat
www-sivustot
verkkomateriaalit
0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Minna-Riitta Luukka en koskaan harvoin joskus usein

24. Mitkä materiaalit tärkeimpiä?
Oppikirja 93 %
Kaunokirjallisuus 90 %
Monisteet 73 %
Kalvot 60 %
Sanomalehti 42 %
Harjoituskirja 42 %
…
Aikakauslehdet 10%
Verkko 8 %
Oppilaiden omat, vapaa-ajan tekstit 6 %
Minna-Riitta Luukka

25. Äidinkielen opetuksen tekstiarki
LUETUIMMAT TEKSTIT VÄHITEN LUETUT
Kaunokirjalliset Ei-lineaariset tekstit
Tarinat, kertomukset Sarjakuvat
Pohtivat tekstit Oppilaiden valitsemat
Mielipidetekstit tekstit
TÄRKEIMMÄT
TUOTETUIMMAT VÄHITEN TUOTETUT
Koulukirjoitelmat Internetin tekstit
Muut kirjoitetut tekstit Nauhoitukset
Suulliset esitelmät Koululehdet tai vastaavat
Juisteet, posterit
”Koulutekstit” ”Vapaa-ajan tekstit”
kielelliset, lineaariset tekstit visuaaliset, ei-lineaariset
Minna-Riitta Luukka

26. Usein Joskus Harvoin Usein Joskus Harvoin
erilaiset
nettisivustot
verkkolehdet sanomalehdet
sanomalehdet
iltapäivälehdet
messenger aikakauslehdet
aikakauslehdet
IRC nuortenlehdet Videot, elokuvat
sarjakuvat ”kalvot”
chat oppaat
monisteet tietokirjat Verkko-
tv
tekstiviestit tietokirjat materiaalit
elokuvat oppikirjat oppikirjat nettisivustot
pelit
fantasia harjoituskirjat opetusohjelmat
keskustelu- harjoituskirjat ja -pelit
foorumit nuorten kirjat kaunokirjallisuus
netti- scifi oppilaiden
yhteisöt romaanit omat tekstit
blogit runot,
sanoitukset
”KOLMAS
TILA”
VAPAA-AIKA KOULU

27. Mikä painaa arvioinnissa paljon?
erilajisten tekstien kirjoitustaito 85 %,
ns. kouluaineiden kirjoittamisen taito 83 %,
tekstien ymmärtäminen 78 %,
oikeakielisyys 65 %,
kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 51 %,
suomalaisen perinteen, kulttuurin ja kielen vaiheiden
tuntemus 46 %
kieliopin osaaminen 42 %
suulliset esitykset 32 %
tiedonhankintataidot 29 %
ryhmäviestintätaidot 20 %
painettujen medioiden käyttö ja tuntemus 9 %,
sähköisten medioiden käyttö ja tuntemus 3 %,
Internetin käyttö ja tuntemus 2 %.
Minna-Riitta Luukka

28. Ei lainkaan & vain vähän
Käsiala 66 %
Internetin käyttö ja tuntemus 65 %
Monikulttuurisuuden teemat 64 %
Sähköisten medioiden käyttö ja tuntemus 59 %
Ulkomaisen kaunokirjallisuuden tuntemus 49 %
Painettujen medioiden käyttö ja tuntemus 36 %
Vrt. Opetussuunnitelman ihanne ”aktiivinen
monikuttuuristuvan tietoyhteiskunnan kansalainen”
Minna-Riitta Luukka

29. Materiaalivalintojen avausta:
Opettajan omat intressit lähtökohtana
– helppokäyttöisyys ja omat mieltymykset ja
kiinnostuksen kohteet ”tätä oppiainetta
opetetaan niin paljon sil opettajan
persoonalla”
– oppikirja on opettajan työväline, turvallinen
valinta
omia materiaaleja tuodaan luokkaan, mutta
niiden laadinta koetaan työlääksi, nimitetään
”oheis-, lisä-, viritys-, täytemateriaaleiksi”

30. Mediatekstit ja erityisesti verkon tarjoama materiaali
on ”välipala”, ”kevennys”, ”vaihtelua”, ”projekti”,
”kokeilu”, ”palkinto”, ”tunnin täyte”, ”pätkä”,
”ekstrajuttu”
lisäjuttu, jota ”pääsee tekemään jos on tehny nopeesti
jonkun vaikka ei ois välttämättä niin hirveen hyvä
tyyppi niin pääsee sit pelaamaan jotain”
Oppilaiden tuomia tekstejä ei juuri käytetä, koska ”ne
haluaa pysyä siinä kirjassa, turvallisessa”
”Pitäis tukea sitä kirjan käyttöö..”
”Ihana ja kiva tietokone – mutta siinäkin on se
ongelma…”
”Mä haluisin – mutta ei siitä mitään tuu”
”Mielummin mä sitten näytän ja tehdään yhteisesti –
tulee semmonen olo et jotain on tehty…”
Oppilaat sosiaalistuneet: nettitekstit eivät kuulu
äikkään, foorumitekstit eivät ole oikeita tekstejä

31. Suhtautuminen vapaa-ajan käytänteisiin?
Kilpailu
– ku on tullu tilalle niin paljon muita mahollisuuksia just ehkä internetin
myötä ja muutenki. et sielt ei tuu sitä kirjallisen kielen mallia niin
paljon
Huoli
– kaikki on semmosta ”tsäp tsäp tsp” ja pinnallista pari sanaa jotain
asiaa ”okei joo joo tätä on näin” ja sit seuraava ärsyke
– *tekstiviestit ei vaadi oikeakielisyyttä ei sen paremmin
sähköpostitkaan ei sit toisaalta kehitä lainkaan sitä öö lapsen
kielellist tajuu ja jos hän ei suostu vapaa-ajallaankaan lukemaan ni
mistä se kielellinen taju sit kehittyy
– niissä voi olla *virheitä et ne pitää aina ensin olla ite huolella tehny ja
jos siellä on virhe niin miten sen sitten aina muistaa niinku sanoo
oppilaille et vaikka siellä tulee näin niin se ei oikeasti ole
Ulkopuolisuus:
– *nuoret elää niinku *ihan eri maailmassa ku ne osaa ne kaikki
nettijutut ja niillä on siellä kaikki omat hommansa ja näin niin ni ite
tulee niinku *ihan jälkijunassa
– en mä sit tunne mitään facebookeja tai habbo hotelleja tai
semmosia
– et tämmösissä maailmoissa ne nuoret pörrää ei me niinku tiedetä
sitä
Minna-Riitta Luukka

32. ne osaa ne tietyt jutut hyvin ne osaa viedä kuvii irc-
galleriaan ne osaa ladata musiikkii ja jotain jotain
muuta juttuja tuolta kattoo pelejä tuolta mut sit kun
tullaan tämmösiin tämmösiin oikeisiin taitoihin niinkun
pitäs laittaa liitetiedosto sähköpostiin--- mä oon
*kädestä pitäen näyttäny sen
kyllähän ne lukee sähköpostia tekstiviestejä ynnä
muuta ja pelaavat niitä pelejänsä - - mutta kun se ei
sit riitä näin koulumaailman kannalta
Minna-Riitta Luukka

33. Oppilaiden media-
arki
monipuolisempaa
Oppilaat hallitsevat
paremmin netin
Tärkeä keskustella
Oppilaat
mediakäytöistä
Opettajat
Kinnostuneita opp.
Teksteistä
Opettajat samalla
aaltopituudella
0 20 40 60 80 100
Minna-Riitta Luukka

34. Opettajien teknologia- ja uusmediataidot ja asenteet?
nettipelit
tietokonepelit
IRC, Mese, Skype
keskustelufoorumit
www-sivujen teko
0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Osaan hyvin Osaan vähän, haluan oppia En osaa, haluan oppia En osaa enkä halua oppia

35. Entäs sitten?
Koulun ja vapaa-ajan tekstikäytänteiden erillisyys
Oppilailla jonkin verran mahdollisuuksia toimia monimediaisissa
ympäristöissä – mutta perinteisillä ”säännöillä”
Opettajat ”tuovat” tekstejä luokkaan – niitä käsitellään etupäässä
kouluteksteinä
Teksti- ja tuotekeskeisyys – näkyvissä varsin vähän
toimintaympäristöajattelua
Median rooleja:
– Viihdyttäjä, elämysten antaja
– Tiedonvälittäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja
– Maailmankuvan muokkaaja – rakentaja
– Identiteettien rakennusväline
– Yhteisöllisyyden ja esilläolon areena
– Toimintaympäristö, oppimisympäristö
Koulussa näistä toteutuu vain osa
Minna-Riitta Luukka

36. Yhteistoiminnallisuus – pedagoginen haaste !
Vastataan kokeisiin
Kirjoitetaan
Luetaan kirjaa
Valmistaudutaan kokeisiin
Kootaan portfolioita
Tehdään suullisia esityksiä
Tehdään projektitöitä
Tehdään harjoituksia
Työskennellään verkossa
0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Opettajan johdolla Yksin Parin / ryhmän kanssa

37. TEKIJYYS
Orastaa opettajilla – oppilailla vähemmän
Opettajat
&
oppilaat
koulussa
SAAVUTETTAVUUS OMISTAJUUS
Ainakin periaatteessa molemmilla Puuttuu vielä molemmilta?

38. Monta tietä uuslukutaitoon?
Tekstien kautta?
– Muotokieli, semioottiset systeemit, kuva-
analyysi, vuorovaikutuksen analyysi,
vaikuttamisen keinot…
Toiminnan kautta?
– Mitä tekstien kanssa tehdään, miten
toimitaan, miten verkostoidutaan, miten niitä
käytetään…
Kulttuurisen kautta?
– Mitä uusia ilmiöitä uusmedia on luonut,
millaisia toimintatiloja, identiteettien
rakennuspaikkoja, kulttuurin, taiteen,
kirjallisuuden muotoja…
Oppimisen ja opiskelun kautta?
– Miten toimintatavat ovat muuttuneet,
tietokäsitys, oppimiskäsitys…
Median toimintatapojen kautta?

39. Lähteitä
Jenkins, H. & Clinton, K., Purushotma, R., Robison, A. J. & Weigel, M.
2006 Confronting the Challenges of Participatory Culture. Media
Education for the 21st Century. Project New Media Literacies White
Paper.
Lankshear, C. & M. Knobel 2006. New Literacies: Everyday practices &
classroom learning. London: Open University Press.
Luukka, M.-R. , S. Pöyhönen, A. Huhta, P. Taalas, M. Tarnanen & A.
Keränen 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja
vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän
yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. (TOLP-hanke)
Luukka, M-R., Hujanen, J., Lokka, A., Modinos, T., Pietikäinen, S. &
Suoninen, A. 2001. Mediat nuorten arjessa. Jyväskylä: Soveltavan
kielentutkimuksen keskus. (MURSU-hanke)
Taalas, P., M. Tarnanen, M. Kauppinen & S. Pöyhönen 2009. Media
landscapes in school and in free time – two parallel realities? Nordic
Journal of Digital Literacy.
Walsh, Maureen 2006. The ‘textual shift’: Examining the reading process
with print,visual and multimodal texts. Australian journal of language and
literacy, vol 29. nro 1, 24-37.