1. Maaseutuajattelun kuperkeikka
18.11.2010 Maaseudun tulevaisuusriihi Eeva Hellström

2. © Sitra 2009
Sisältö
• Pinttyneistä paradigmoista uuteen ajatteluun
- Käsitteiden keinussa
- Nouvelle cousine – uudet hyvinvointireseptit
- Keskipakoisuutta vai keskihakuisuutta?
- Lähellä, kaukana vai läsnä?
- Biohotteja vai biospotteja?
- Yhteiskunta, yhdistys vai yritys?
- Innovaatioiden imuun!
- Tulevaisuususko hukassa?
• Maamerkit-ohjelma muutoksen vauhdittajana
18.11.2010 2

3. KÄSITTEIDEN KEINUSSA
3

4. © Sitra 2009
4
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Kaupunkien sisällä olevat
luonnonläheiset alueet
Tavalliset suomalaiset pikkukaupungit
Kaikki mikä ei ole tiivistä
kaupunkialuetta
Luonnonympäristössä
sijaitsevat lomakylät
Kirkonkylät ja taajamat
Metsäiset erämaat
Haja-asutusalueet, joilla
ei ole kunnallistekniikkaa
Alueet, joilla luonnonmaisema
on vallitsevana
Alueet, joilla kyläasutus on vallitsevana
Alueet, joilla maatalous-
maisema on vallitsevana
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
98
85
82
82
75
58
37
18
13
8
Mitä on maaseutu
Suomalaiset, n=1504
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

5. © Sitra 2009
5
64 % asuu maalla
84 % asuu kaupungissa
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
19%
40%
36%
5%
Maalainen
Kaupunkilainen
Sekä että
Ei kumpaakaan
Millainen identiteetti meillä on
Suomalaiset, n=1504
24.3.2010

6. © Sitra 2009
18.11.2010 6
Monipaikkaisuus ja merkitysten maantiede
• Ekotehokkuushaasteet:
- Monipaikka-asumisen hiilijalanjälki
- Puhtaat energiaratkaisut
- Ajasta ja paikasta riippumaton työ
• Kulttuuriset ja sosiaaliset
haasteet:
- Uudet verkostot, yhteisöllisyyden
muutokset
- Kulttuuriset törmäykset,
arvomuutokset, vastuullisuus
• Paradigmahaaste:
- Alueellinen erilaistaminen
- Palvelujen tasa-arvoisuus
• Tiedollinen haaste:
- Ilmiön draiverit ja vaikutukset
MUOTOJA:
• Vapaa-ajan asuminen
• Työkämppä kaupungissa
• Kesämökki kaupungissa
• Eroperheiden lapset
• Juuret kotipaikalla
• Harrastusympäristö
• Jne.
HAASTEITA:
• Palveluhaasteet:
- Verotuskäytännöt
- Monipaikka-asujien
osallistaminen
- Palveluiden saatavuus yli
kuntarajojen
- Tietojärjestelmät
• Logistiset haasteet:
- Valokuitu-, jäte-,
viemäriverkostot, tiestö

7. © Sitra 2009
Maaseutu näyttää tältä….
24.3.2010 7
… ja tältä

8. © Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 8
Kriteerit Kriteerit
Typologia Typologia
Sovellus Sovellus
Kuntakohtaisen
typologian
muokkaaminen
paikkatieto-
pohjaiseksi

9. © Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 9
Sovellukset
Kriteeristöt
Data + analyysit
Voisiko tulevaisuuden typologia olla…?
-Paikkatietopohjainen
-Dynaaminen
-Moni-ilmeinen
-Avoimeen tietoon perustuva
-Helposti käytettävä
-Hallintoon soveltuva
-Tutkimuspohjainen
-Maaseudun ja kaupungin yhdistävä
-Kytkeytynyt eri verkkotyökaluihin

10. © Sitra 2009
Maaseudun elinvoimaisuus
• Onko hyvinvoiva maaseutu elinvoimainen?
• Onko elinvoimainen maaseutu hyvinvoiva?
18.11.2010 10
Elinvoimainen Suomi (Sitra 2010):
Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa
lisäarvoa. Elinvoiman lähteitä ovat:
• Vuorovaikutus, luottamus, vastuunkantaminen
• Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus
vaikuttaa
• Oppiminen, terveys
• Maailman ja sen murrosten ymmärtäminen,
elämänhallinta
• Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite
• Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat

11. © Sitra 2009
Ajatusmalleja maaseudusta
Maaseutu on
tärkeä osa
suomalaista
hyvinvointia
Yhteiskunta
turvaa
maaseudun
elinvoimaisuuden
Maaseudun
asutusta ja
elinkeinoja
kehitetään
18.11.2010 11
Suomi voi hyvin
ja toimii
kestävästi
Maaseutu
tarjoaa
hyvinvointia ja
mahdollistaa
kestävyyttä
Maaseutua
uudistetaan
tulevaisuuden
kysyntään
vastaamiseksi
Motivaatio Tavoite Toimenpiteet
”Tarvitseva”
”Itseisarvo”
”Tarjoava”
”Lisäarvo”
Maamerkit:
Uudistuva, tulevaisuuden elävä maaseutu voi olla eri kokoinen, eri näköinen
ja sisältää eri toimintoja kuin tänään.
• Turvaamisesta uudistamiseen
• Tarvitsevuudesta tarjoamiseen
• Itseisarvosta lisäarvoon
• Rasitteesta voimavaraksi
• Kehittämisen objektista subjektiksi
• Paikallisista globaaleihin ratkaisuihin

12. © Sitra 2009
Puuttuva sana: ”kysyntä”
Tarve:
yhteiskunta turvaa maaseudun
elinvoimaisuuden
Tarjonta:
maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle
hyödyllisiä tuotteita ja palveluja
Kysyntä:
Mitä suomalaiset maaseudusta
haluavat? Miten maaseutu vastaa
kysyntään?
18.11.2010 12
”Itseisarvo”
”Välinearvo”
”Lisäarvo”

13. OECD:
Suomi on ollut yksi
maaseutupolitiikan
edelläkävijöistä…
18.11.2010 13
Laaja maaseutupolitiikka:
Sektoripolitiikkojen yhteensovittaminen
Puitteet pitkän aikavälin toiminnalle
Suppea maaseutupolitiikka:
Leader-ryhmät
=SUOMEN
MENESTYSMALLI
Kysyntälähtöinen mahdollisuuksien
maaseutupolitiikka

14. NOUVELLE COUSINE
MERKITYKSISTÄ
14
NOUVELLE CUISINE
HYVINVOINTI-
RESEPTIT
“lighter, more
delicate dishes
and an increased
emphasis on
presentation”

15. © Sitra 2009
Draiveri: Merkitysyhteiskunta
• Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyhteiskuntaan
- Kehittyneissä länsimaissa on huomattu, että jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu ei tee ihmisiä enää
onnelliseksi.
- Elämyskeskeisyyden asemasta ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää.
- Maaseudun rooli on keskeisessä asemassa.
18.11.2010 15
• Kuluttajalle tarjotaan
näyttämöjä, jossa voi toteuttaa
itseään
• Viihtyvyys, maaseutuasuminen
Elämystalous
• Kuluttaja on mukana
näyttämön rakentamisessa
• Kuluttajalla proaktiivinen rooli
muutoksen rakentamisessa
• Päämääränä arvokas elämä ja
siinä merkityksellisen elämän
kokemus
Merkitysyhteiskunta
• Mitkä ovat merkitysyhteiskunnan
nousevat ilmiöt ja uudenlaiset
näkökulmat maaseudun
vetovoimatekijöihin?
• Mitkä ovat maaseudun
uudistuvat merkitykset?
• Asuminen =>
monipaikkaisuus
merkitysyhteiskunnan
ilmentymänä

16. © Sitra 2009
Maaseutu ja hyvinvointi
24.3.2010 16
Maaseudulla on merkittävämpi
rooli suomalaisten yksilöllisissä
hyvinvointiresepteissä
Maaseutualueilla voidaan
hyvin

17. © Sitra 2009
17
Maamerkit -barometri
Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin
Suomalaiset, n=1504
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80
Tyytyväisyys
Tärkeys
Turvallisuuden tunne elämässäni
Taloudellinen toimeentuloni
Elämäni tarkoitus
Oman itseni toteuttaminen
Harrastusmahdollisuudet
Johonkin yhteisöön kuulumiseni
Luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen
Arkielämäni hallinta
Riittävä vapaus elämässäni
Asumisen tilavuus
Asuinympäristöni viihtyisyys
Elinympäristöni virikkeellisyys
Tarvitsemieni palveluiden saatavuus
Tekemäni työn mielekkyys
Työmatkani helppous ja sujuvuus
Elämänrytmin kiireettömyys ja paineettomuus
Mahdollisuus syödä puhdasta
ja turvallista ruokaa
Lähimmäisenrakkauden saaminen
Vaikutusmahdollisuudet itselleni tärkeisiin asioihin
Mahdollisuudet liikkua netissä
18.11.2010
Maaseutu
merkitys-
Yhteiskunnassa:
”Arvokas elämä”

18. © Sitra 2009
18
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl
Ei osaa sanoa
Maaseudulla ei ole mitään
erityistä roolia elämässäni
Teen työtä maaseudulla
Teen osittain tai kokonaan
etätyötä maaseudulta käsin
Maaseudulla on minulle henkisesti merkitystä,
vaikka en siellä juuri käykään
Asun pääasiassa maaseudulla
Asun ajoittain maaseudulla
Maaseutu on minulle tärkeä itseni
toteuttamisen ja harrastamisen ympäristö
Omistan palan maaseutua
(esim. metsää, kesämökin)
Käyn maaseudulla latautumassa
ja virkistäytymässä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
54
51
42
28
24
24
10
10
7
3
Maaseudun merkitys itselle 10 vuoden kuluttua
Suomalaiset n=1504
24.3.2010

19. LÄHELLÄ, KAUKANA VAI LÄSNÄ?
19

20. © Sitra 2009
Draiveri: ICT kehitys
ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto
helpottuu
Kaikkialla oleva teknologia (ubiikki) mahdollistaa
riippumattomuuden ajasta ja paikasta
Älykkäät ratkaisut infrassa, logistiikassa ja
palveluissa korvaavat fyysisiä ratkaisuja
Käsitykset etäisyydestä ja ekotehokkuudesta
muuttuvat
Tilan hyödyntäminen resurssina mahdollistuu
18.11.2010 20

21. © Sitra 2009
Etäällä, lähellä vai läsnä?
• Oppiminen
• Työ, johtaminen
• Palvelut
• Verkostot
24.3.2010 21
Ajasta ja paikasta
riippumattomat ratkaisut

22. © Sitra 2009
Lähi- ja etäratkaisuja
• Lähipalvelut
• Lähilogistiikka
• Lähiopetus
• Lähikoulut
• Lähiruoka
• Lähihoiva
• Lähivanhemmuus
• Lähi…
• Etätyö
• Etäopetus
• Etävanhemmuus
• Etäpankki
• Etä…
Lähiratkaisuja Etäratkaisuja
18.11.2010 22
Fyysinen läheisyys
4 Google-osumaa
Virtulaainen läheisyys
166 Google-osumaa

23. © Sitra 2009
Ekoälykkäät lähiratkaisut
18.11.2010Maamerkit / Auli Sihvola
Eko-
älykkäät
lähirat-
kaisut
Ihmis-
lähtöisyys
Eko-
tehokkuus
Taloudellinen
lisäarvo
Fyysinen
Lähiresurssien
hyödyntäminen
Virtuaalinen
Tietotekniikan
hyödyntäminen
Lähiratkaisut ovat
ihmiskeskeisiä toimintamalleja,
joilla merkitykselliset asiat
tuodaan lähelle ihmistä, joko
fyysisesti tai virtuaalisesti.
Fyysisissä ratkaisuissa
keskeistä on ekotehokas ja
kustannustehokas logistiikka,
virtuaalisissa maaseudun
kytkeytyminen osaksi
ubiikkimaailmaa.
Ekoälykkyys yhdistä kestävän
kehityksen, ihmisen ja
tietoyhteiskunnan

24. © Sitra 2009
Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön
Otteita Heikki Sundquistin blogista 4.5.2010 (sitra.fi):
• On aivan nurinkurista, että kun työtä tekee lähellä omaa elinpiiriään, jopa kotonaan, sitä
kutsutaan etätyöksi. Minä ainakin teen kaiken työni hyvin lähellä, ehkäpä käsivarren
mitan päässä tai ainakin huutoetäisyydellä ja tietysti myös katseen piirissä.
• Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta saatan siirtyä etäälle. Tarkkailijana on
organisaatiosi, konttorisi, jonka kannalta teet työtä etäällä. Etätyö on ulkoisen
näkemyksen tuottama termi.
• Itsesi kannalta etätyö on terminä huono, kun kaiken työn teet itsesi lähistöllä. Lähellä
ovat myös henkiset voimavarasi, työsi, osaamisesi, luominen ja itse työprosessi.
• Aivot on se keskus, joka kytkeytyy ulkoiseen maailmaan aistiesi ja toimilaitteittesi –
kuten kuulo, näkö, puhe ja kädet – avulla. Ne ovat aina lähellä, vaikka työsi vaikutukset
voivat olla fyysisesti hyvinkin etäällä.
Etätyö ratkaisuna osaavan työvoiman tarpeeseen?
• Etätyömahdollisuuksista kiinnostuneita houkutellaan muuttamaan maaseudulle…
• Entäpä muualla asuvien osaajien houkuttelu maaseutuorganisaatioiden palvelukseen,
vaikka eivät itse siellä asuisikaan?
18.11.2010 24

25. © Sitra 2009
Saavutettavuus ja maaseutu
Miten maaseudun
asukkaat
saavuttavat
riittävät palvelut?
Miten
suomalaiset
saavuttavat
maaseudun?
Fyysinen
saavutettavuus
Virtuaalainen
saavutettavuus
18.11.2010 25

26. 26
KESKIPAKOISUUTTA VAI
KESKIHAKUISUUTTA?

27. © Sitra 2009
Draiveri: Vihreä talous
• Vihreässä taloudessa kasvua,
työtä ja hyvinvointia luodaan niin,
että ympäristölle, ilmastolle ja
luonnolle aiheutuu mahdollisimman
vähän haittoja.
- Luonnonvarojen säästeliäs käyttö
- Ekotehokkuus
- Irtikytkentä
• Biotalous muodostaa merkittävän
osan vihreästä taloudesta
- Biomassa raaka-aineena
- Biologiset prosessit tuotannossa
- Ekosysteemipalvelut
18.11.2010 27
Luonnon-
varat:
kasvava
kysyntä
Ympäristö-
ongelmat:
osaamisen
kehittäminen
Vihreä
talous
Bio-
talous

28. © Sitra 2009
Keskitetty vai hajautettu ?
24.3.2010
Keskitetty
Hajautettu
EkotehokasEi ekotehokas
Keskitetty
Hajautettu
EkotehokasEi ekotehokas
Vallitseva ajattelu Maamerkit -näkökulma
28

29. © Sitra 2009
Kilpailukyky suhteessa maaseudulla asuvaan
väestöön (2004)
4
4,5
5
5,5
6
6,5
0 10 20 30 40 50
Maaseudulla asuva väestö %
Kasvukilpailukyky
Suomi
Kreikka
Ruotsi
USA
Tänään:
Suomi maailman
kilpailukykyisin
hajautetun
asutusrakenteen maa
Seuraava haaste:
Miten Suomesta
kehitetään maailman
ekotehokkain hajautetun
asutusrakenteen maa?
Kansainvälistyminen
Rakenteiden rohkea
kehittäminen

30. BIOHOTTEJA VAI BIOSPOTTEJA?
30

31. © Sitra 2009
Fossiilitalous ja biotalous
18.11.2010 31
Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen
Ainekierto: paikallinen / globaali

32. © Sitra 2009
Biotalouden kaksi polkua: keskitetty ja hajautettu
24.3.2010 32

33. © Sitra 2009
Monimuotoinen biotalous
18.11.2010 33

34. Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
34
YHTEISKUNTA, YHDISTYS VAI YRITYS?

35. © Sitra 2009
Kylätoiminta edelleen varsin perinteistä
(Kouvolan Sanomat 12.11.2010)
18.11.2010 35
• Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on kyselytutkimuksessaan selvittänyt
kylätoiminnan nykytilaa ja elinvoimaisuutta. Valtakunnallinen kysely lähetettiin 3 723
yhdistykselle, jotka harjoittavat kylätoimintaa. Vastausprosentti oli 29,2.
• Suurin osa vastanneista uskoo, että tapahtumia järjestetään
tulevaisuudessakin talkoilla. Melkein puolet vastaajista pitää
todennäköisenä, että paikallisten peruspalveluiden järjestäminen jää yhä
enemmän yhdistysten vastuulle. Viidennes pitää tärkeänä, että kylään
houkutellaan uusia asukkaita.
• Kylätoiminta pyörii edelleen varsin perinteisin keinoin. Tutkimusjohtaja Torsti
Hyyryläisen mukaan asioita voitaisiin tehdä myös uudenlaisilla tavoilla.
• Kyselyn tulokset julkistettiin Kouvolassa, jossa kylätoiminta on keskimääräistä
aktiivisempaa. Tutkijoiden mukaan Kouvolalla on mahdollisuus hyödyntää
maaseutukaupungin asemaansa kansainvälisesti, kunhan toimintaa kehitetään
ennakkoluulottomasti.

36. © Sitra 2009
Yhteiskunnallinen
yrittäjyys
• ”Hyvän tekeminen”
• Yhteisöomistus
• Bisnestä
• Voiton tavoittelu
• Voitto käytetään siihen,
että tehdään lisää
”hyvää”
18.11.2010 36

37. INNOVAATIOIDEN IMUUN!
37

38. © Sitra 2009
38
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Muu
Logistiikkapalvelut
Luova työ ja kulttuuri
Kenneltoiminta
Kaivannaisteollisuus
Uudet hyvinvointipalvelut
Pienteollisuus
Tietotyö
Hevosyrittäjyys
Hoiva-ala
Monitoimiyrittäjyys
Uudet tavat hyödyntää luonnonvaroja
Metsätalous
Luomutuotanto
Uusiutuvan energian tuotanto
Erikoistuva maatalous
Vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut
Matkailu
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Yritysmaailma, n=249
Maaseutu-asiantuntijat, n=158
Kuntapäättäjät, n=244
Liiketoiminnat, joille kasvavia edellytyksiä maaseudulla
n=kaikki vastaajat
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

39. © Sitra 2009
Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen
• Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja?
- Maatalous, metsätalous, bioenergia,
maaseutumatkailu, green care, …
• Mikä ei voisi olla maaseudulla?
- Design, gourmet, …
• Miten elinkeinoja kehitetään?
- Sektorilähtöisyydestä prosessilähtöisyyteen
- Virallisesta innovaatioympäristöstä avoimiin,
ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin
18.11.2010 39

40. © Sitra 2009
18.11.2010 40
*) Lähde (soveltaen): Tuomas Kuhmonen ja Hannu Niittykangas
Kysyntä
Maaseudun hyvinvointipalvelut
Hyvinvointi ja merkityksellisyys
liiketoimintamahdollisuuksina Green care
Lähiruoka-
konseptit

41. Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
41
TULEVAISUUSUSKO
HUKASSA?

42. © Sitra 2009
42
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Mitä uskotaan, mitä toivotaan
Suomalaiset, n=1504
Ei osaa sanoa
Siellä on paljon erilaista yritystoimintaa
Monimuotoinen turismi kukoistaa siellä
Sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan
Siellä asuu paljon ihmisiä,
jotka tekevät etätyötä
Sen puhdasta luontoa arvostetaan
Se on voimakkaasti autioitunut
Maatalous on huomattavasti
tehostunut nykyisestä
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
70
24
68
4
64
53
43
56
40
62
39
50
36
59
2
5
Uskomukset
Toiveet
18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo

43. Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
43
MAAMERKIT
- Maaseudun merkitykset

44. © Sitra 2009
Kansalaisten
kokonaisvaltainen
hyvinvointi
Sitran toimintatapa
18.11.2010 44
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ->
Suomi
kestävän
yhteiskunnan
kansainvälisenä
esikuvana
Strategiset tavoitteet
Terveydenhuollon ohjelma
Energiaohjelma
Kuntaohjelma
Maamerkit -ohjelma
Julkishallinnon johtamisohjelma
Koneteollisuuden kasvuohjelma
Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, …)
Ennakointi ja
kokeilu
Strategia-
prosessit
Liiketoiminnan
kehittäminen &
sijoitukset

45. © Sitra 2009
Oppiva ohjelma: uusista avauksista synergisistä
hankkeista koostuvia avainalueita
18.11.2010 45
Sitran
strategia
Muuttuva
maaseutusuhde
Lähiruoan
liiketoimintamallit
Liiketoiminta
Ja innovaatio-
ympäristö
Tiedustelu ja
strategiatyö
Viestintä ja
verkostot
Ekotehokkaat maaseutu-
maiset yhdyskunnat
Maaseutuympäristö
hyvinvoinnin lähteenä
Visio:
Maaseudulla on
merkittävämpi rooli
suomalaisten
elinvoiman lähteenä ja
kestävien ratkaisujen
mahdollistajana
Biotalouden
lähiratkaisut
Kestävä
monipaikkaisuus

46. 24.3.2010 46
Ohjelmatiimi
• Eeva Hellström, johtaja
• Karoliina Auvinen,
ekotehokkuus
• Jyri Arponen, liiketoiminta
• Päivi Hirvola, verkostot
• Eero Kokkonen, biotalous
• Lea Konttinen, hyvinvointi
• Liisa Lehikoinen, assistentti
• Johanna Pellinen, viestintä
• Auli Sihvola, koordinaattori
• Heikki Sundquist,
pääomasijoitus
18.11.2
010
46
Ohjausryhmä
• Tarja Cronberg, pj
• Janne Antikainen, TEM
• Sirkka Heinonen, TTK
• Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy
• Sirpa Karjalainen, MMM
• Juha Kuisma, VNK
• Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä
• Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu
• Jyri Seppälä, SYKE
• Teppo Turkki, Sitra
• Hilkka Vihinen, MTT

47. © Sitra 2009
Maamerkit Facebookissa
18.11.2010 47