Sitran Maamerkit-ohjelman Eeva Hellströmin ja Lea Konttisen esitys 3.5.2011 Hämeenlinnassa Työ- ja elinkeinoministeriön joukKOKOhtaus-tapahtumassa.

1. Monipaikkaisuus ja
paikkariippumattomuus
- skenaarioista ratkaisuihin
3.5.2011 joukKOKOhtaus, Hämeenlinna Eeva Hellström ja Lea Konttinen

2. Monimuotoinen
monipaikkaisuus
1. Muodot
2. Esiintyminen
3. Suuntia
4. Haasteita
5. Ratkaisuja

3. Monipaikkaisuuden muodot

4. Monipaikkaisuus ja yksilölliset hyvinvointireseptit
Millainen merkitys eri
Miten tietyn alueen
paikoilla on suomalaisten
asukkaat voivat?
hyvässä elämässä?
Asuin-
paikasta
Alueeseen liitetty riippumaton
tilastollinen koettu
hyvinvointi hyvinvointi
24.3.2010 4
© Sitra 2009

5. Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja
tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämää määritelmää
”Monipaikkaisuus”
Käsitteellä “monipaikkaisuus” viitataan ihmisten
jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan,
monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä
tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen.
Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin
suhteisiin
Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua
Monipaikkaisuutta on myös toistuva liikkuminen paikasta toiseen
Monipaikkaisuudessa virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa
Monipaikkaisuus johtaa yksilön kannalta uudenlaisten paikkaidentiteettien
ja yhteisöllisten roolien syntymiseen.
5
© Sitra 2009

6. Mikä monipaikkaisuuden muoto on
Suomessa yleisintä?
1. Asuminen
2. Työ
3. Vapaa-aika
4. Identiteetti
4.5.2011 6
© Sitra 2009

7. Avioerolapset, vuosittain
Pakolaisia ”MONIPAIKKAISUUDEN
LIIKENNEYMPYRÄ”
Kodin ulkopuolelle sijoitetut
lapset ja nuoret
Elatusapusopimuksia Asuttavia veneitä
vuonna 2009
Yksinäisiä asunnottomia Suomessa
Matkailuvaunuja tai -autoja
Asunnottomia perheitä
PAKOTETTU Ei vakituisia asuntoja
Identiteetti eri kuin asuinpaikka
(maalainen vs. kaupunkilainen)
ASUMINEN
Kesämökkejä
Asuinkunta eri kuin
syntymäkunta
Etätyöläisiä
Kokee olevansa sekä maalainen että
kaupunkilainen
IDENTITEETTI HARRASTUKSET Pendelöijiä
Ulkosuomalaisia
Tekee työtä osittain jossain
muualla kuin työpaikalla
Suomessa asuvia,
Vapaa-ajan matkat
TYÖ
ulkomailla syntyneitä Harrastukset (pelit, kuvataide, tietokone)
Osallistuva toiminta
Liikunta ja ulkoilu
Kaksoiskansalaisia
Kulttuuri- ja huvitilaisuudet
7
© Sitra 2009

8. Monipaikkaisuuden esiintyminen

9. Kuinka monet suomalaiset eivät koe olevansa
sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan?
1. 3 %
2. 8 %
3. 15 %
4. 26 %
4.5.2011 9
© Sitra 2009

10. Monilla eri paikoilla voi olla
ihmisille erilaisia merkityksiä.
Miten tämä ilmenee elämässäsi?
Valitse osuvat kohdat.
Joka neljäs
suomalainen ei koe
olevansa sidoksissa
mihinkään tiettyyn
paikkaan.
© Sitra 2009

11. Monilla eri paikoilla voi olla ihmisille
erilaisia merkityksiä. Miten tämä
ilmenee elämässäsi? Valitse osuvat
kohdat.
Puolet
suomalaisista
- omaa merkityksellisiä
juuria muualla kuin
missä nyt asuu
- on asunut usealla eri
paikkakunnalla
Sekaidentiteetti on
vahvinta:
-Maaseudun ja
kaupungin
välimaastossa asuvilla
-Ylemmissä
tuloluokissa
© Sitra 2009

12. Monilla eri paikoilla voi olla ihmisille
erilaisia merkityksiä. Miten tämä
ilmenee elämässäsi? Valitse osuvat Monipaikkainen vapaa-aika
kohdat.
n=kaikki vastaajat
Vietän lomani ja
Omistan tai vuokraan
vapaa-aikani
vapaa-ajan asuntoa
vaihtelevissa paikoissa
Ikärymä
15-24 -vuotiaat, n=128
25-44 -vuotiaat, n=347
45-64 -vuotiaat, n=721
Yli 65 vuotiaat, n=424
Monipaikkainen
vapaa-aika liittyy
Tulotaso
voimakkaasti
Tulot alle 20.000e, n=207
tulotasoon ja ikään
Tulot 20.000-40.000e, n=472
Tulot 40.000-60.000e, n=441
Tulot 60.000-80.000, n=251
Tulot yli 80.000e, n=137
Asuinpaikka
Maaseudulla haja-asutusalueella, n=206
Maaseudulla taajamassa, n=173
Pikkukaupungissa, n=363
Ison kaupungin laidoilla, n=491
Ison kaupungin keskustassa, n=251
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Helmikuu 2011 % Maamerkit-barometri
3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
© Sitra 2009

13. Miten seuraavat paikat liittyvät
elämääsi? Valitse kuhunkin
väittämään omaa tilannettasi
parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi.
Vapaa-aikaa vietetään
asuinpaikasta riippumatta
lähellä asuinpaikkaa.
© Sitra 2009

14. Miten seuraavat paikat liittyvät
elämääsi? Valitse kuhunkin
väittämään omaa tilannettasi
parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi.
Kaupunki on tärkeä lomanvietto-
paikka joka neljännelle maalaiselle
Maaseutu on tärkeä lomanvietto-
paikka joka toiselle kaupunkilaiselle
Kaupungista etsiydytään lomalle
vastakohtaiseen ympäristöön,
maaseudulla lomaillaan lähipiirissä
© Sitra 2009

15. Monilla eri paikoilla voi olla ihmisille
erilaisia merkityksiä. Miten tämä
ilmenee elämässäsi? Valitse osuvat
kohdat.
Joka kolmannella yli 40.000 €/v
ansaitsevalla työpaikka on eri
paikkakunnalla kuin asuinpaikka
Monipaikkainen työ toteutuu
enemmän pendelöinnin ja
liikkumisen kuin etätyön kautta
Monipaikkainen työ on yleisintä
liittyen:
- keski-ikään
- korkeaan tulotasoon
- maaseutuasumiseen
© Sitra 2009

16. Monilla eri paikoilla voi olla ihmisille
erilaisia merkityksiä. Miten tämä
ilmenee elämässäsi? Valitse osuvat Monipaikkainen asuminen
kohdat.
n=kaikki vastaajat
Asun säännöllisesti Asun yhtäjaksoisesti
osa-aikaisesti osan vuodesta
eri paikoissa muualla kuin kotonani
Ikärymä
15-24 -vuotiaat, n=128 Nuorimmat ikäluokat
25-44 -vuotiaat, n=347 asuvat
45-64 -vuotiaat, n=721 monipaikkaisimmin
Yli 65 vuotiaat, n=424 (erolapset, opiskelu, ym.)
Tulotaso
Tulot alle 20.000e, n=207
Tulot 20.000-40.000e, n=472
Tulot 40.000-60.000e, n=441
Tulot 60.000-80.000, n=251 Monipaikkainen
Tulot yli 80.000e, n=137 asuminen kytkeytyy
Asuinpaikka jonkin verran ikään ja
Maaseudulla haja-asutusalueella, n=206 kaupunkilaisuuteen
Maaseudulla taajamassa, n=173
Pikkukaupungissa, n=363
Ison kaupungin laidoilla, n=491
Ison kaupungin keskustassa, n=251
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Helmikuu 2011 % Maamerkit-barometri
3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy
© Sitra 2009

17. Miten seuraavat paikat liittyvät
elämääsi? Valitse kuhunkin
väittämään omaa tilannettasi
parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi.
Maaseudulla asuvat ovat
tyytyväisempiä nykyiseen
asuinpaikkaansa kuin
kaupungissa asuvat
Mieluisin asuinpaikka on
yleensä nykyistä
maaseutumaisempi
© Sitra 2009

18. Monipaikkaisuuden suuntia

19. Miten kestävä monipaikkaisuus mahdollistuu?
• Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta?
• Miten voisin välttyä liikenneruuhkilta?
• Miten voisin päättää milloin ja missä teen töitä?
• Miten voisin osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkakuntani
päätöksentekoon?
• Miten voisin käydä koulua etänä?
• …
4.5.2011 19
© Sitra 2009

20. Monipaikkaisuuden
draivereita
4.5.2011 20
© Sitra 2009

21. Monipaikkaisuuden ratkaisuja

22. Kestävä monipaikkaisuus
Tilojen käytön tehostaminen
• Tilojen 24/7 käyttö
• Kodinvaihtoverkosto, yhteisomistajuus
Uudet toimintamallit
• Liikkumisen ketjuttaminen
-pitempään paikalla
• Uudet kulkumuotojakaumat
• Yksilölliset joukkoliikenneratkaisut
Lähimatkailu
• Kevytmatkailu, kuten pyörä- ja patikointimatkat
• Tapahtuma- ja luontomatkailu
• Maaseutu- ja hyvinvointimatkailu
• Kiireetön matkailu
• Virtuaalimatkailu
Energiatehokkaat ratkaisut
• Yksilöllisen hiilijalanjäljen mittaaminen-
päästökauppa
• Uusiutuvan energian käyttö
4.5.2011 22
© Sitra 2009

23. Palveluiden tasa-arvoisuus yli kuntarajojen
Palveluiden konseptointi
- palvelut, jotka saa ”kännykästä” tai ”neitistä”
paikkariippumattomasti
- palvelut, jotka tuotetaan fyysisesti, mutta
joita tarvitaan harvoin (esim. lonkkaleikkaus),
voidaan hakea satojen kilometrien päästä
- palvelut, jotka hoidetaan
työssäkäyntialueella, esim. liikkumispalvelut
- lähipalvelut (päivähoito, peruskoulu jne.)
Palveluiden saatavuuden parantaminen
- Palvelusetelin käytön kehittäminen
- Henkilökohtainenbudjetti
- Palveluiden käytettävyys joka paikassa
- Palveluiden tuotantokustannusten
läpinäkyvyys
- Osallistava päätöksentekokulttuuri
- Asiakaslähtöinen palvelukehitys: avoimet
innovaatioympäristöt
4.5.2011 23
© Sitra 2009

24. Ajasta ja paikasta riippumaton työ työ- ja
johtamiskulttuurin haasteena
Uusia pelisääntöjä ja johtamismalleja
- Yksi yksikkö tai organisaatio->verkostot
- Johtaminen: Yksittäisen ihmisen ominaisuudesta ->
ihmisten väliseen suhteeseen
- Yritys luo arvoa asiakkaalle-> arvo syntyy asiakkaan
tavassa käyttää yrityksen luomaa
Itsensä johtamisen vahvistaminen
- Ihmiset johtavat omaa elämäänsä, mutta miksi
työpaikoilla he eivät pysty itse päättämään?
Uutta työn mittaamista
- lopputulos ja laatu prosessien sijasta
Työtilojen uudet muodot
- Osa tehtävistä paikkasidonnaisia, osa voidaan tehdä
missä vaan
- Studiot, hubit->sosiaalinen yhteisöllisyys
- videoteknologia korvaavat osan
matkustamistarpeesta
4.5.2011 24
© Sitra 2009

25. Mustat joutsenet ja
heikot signaalit

26. Mustat joutsenet: epätodennäköisiä, mutta
merkittäviä tapahtumia
• Radikaali ilmastonmuutos
- ilmastopakolaiset
- mökkeilyn/asumisen siirtymät
• Teknologia riippuvuus
- haavoittuvuus
- sähköisten virtojen terveysvaikutukset
- humaani robotti
• Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset
- kuntakonkurssiaalto
- pakkoyhteiskunta
• Energian saatavuuden ja hinnan muutokset
- Globaali energian ja raaka-aineiden käytön
jyrkkä ja nopea nousu
- Polttoaineiden raju hinnannousu
- Logistiikan hillitseminen globaalisti
4.5.2011 26
© Sitra 2009

27. Heikot signaalit: mahdollisia nousevia ilmiöitä
• Seuraava talous on onnen talous:
liikkumattomuuden onni
• Slow life: Lähityön, -ruoan ja
-palveluiden arvostus
• ”Lähimaaseudun” merkityksen
nousu
• Uusien ICT-ratkaisujen
mahdollistamat virtuaalimaailmat
• Uudet verkostot ja
organisaatiorajojen häilyvyys
• Uudenlaisen yhteisöllisyyden
vahvistuminen
4.5.2011 27
© Sitra 2009

28. Kiitos!
Lisätietoa: www.sitra.fi