1. Oman tuulivoiman käyttö
Osa ”Hybridienergian avaimet käteen -palvelukonseptin
pilotointi” -projektia
22.12.2011
Iivo Vehviläinen, Elina Virtanen

2. Sisältö
• Sähkömarkkinajärjestelmän perustoiminta
• Oman tuulivoimatuotannon käyttö
• Energiahybridin käyttö kunnassa
• ESCO-toiminta
• Erillinen jakeluyhtiö tuulivoimapuistolle

3. Suomen sähköjärjestelmä
• Sähkön jakelu ja myynti on eriytetty sähkömarkkinalailla
• Lisäksi sähkön siirrosta vastaa kantaverkkoyhtiö (Fingrid)
• Sähkön kuluttajat voivat hankkia sähkönsä vapaasti keneltä
tahansa sähkön myyjältä tai tuottaa oman sähkönsä
• Sähkön jakelusta loppuasiakkaille vastaavat
jakeluverkonhaltijat, joiden toimintaa säätelee
Energiamarkkinavirasto (EMV)
• Sähkön siirrosta kantaverkossa vastaa Fingrid, jonka
toimintaa säätelee EMV
• Jakeluverkonhaltijoilla on voimalaitosten
liittämisvelvollisuus sekä sähkön siirtovelvollisuus
3

4. Sähkömarkkinajärjestelmä – perustapaus
3 4
Tuotantolaitos 1 Sähkön myyntiyhtiö Kulutuspiste 2
1 2
Sähköverkkoyhtiö 1 Kantaverkko Sähköverkkoyhtiö 2
Sähkön siirto Sähkön myynti
1 Sähkönsiirtosopimus 1 3 Sähkönostosopimus
2 Sähkönsiirtosopimus 2 4 Sähkönmyyntisopimus

5. Sähkön mittaaminen ja taseselvitys
• Sähkön kuluttajan käyttämä sähkö mitataan sähkömittarilla,
samoin tuotettu sähkö
• Tietyn sähköyhtiön kulutuksen ja tuotannon välinen ero
tasataan tasesähköjärjestelmän avulla
• Jokaisella sähkömarkkinoiden osapuolella ja verkonhaltijalla
on oltava yksi avoin toimittaja, joka tasapainottaa ko.
toimijoiden sähkötaseen
• Tasevastaava vastaa siitä, että sähkökaupan osapuolen
tuotanto ja hankinta kattavat tämän kulutukset ja sähkön
toimitukset kunkin tunnin aikana
5

6. Sähkön hinta
• Sähkön hinta koostuu energian hinnasta,
siirtohinnasta ja verosta
• Energian hinta määräytyy markkinatilanteen
mukaan ja se määritetään myyjän ja ostajan
välisessä sopimuksessa
• Sähkön siirtohinnan määrää jakeluyhtiö
6

7. Sähkön siirtohinta
• Jakeluverkkoyhtiöt on velvoitettu asettamaan hinnat ja myyntiehdot siten, että ne ovat ”tasapuolisia ja
syrjimättömiä”. (Sähkömarkkinalaki, 14§)
• ”Jakeluverkossa sähkön tuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi
osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä siirtomaksuilla”
(Sähkömarkkinalaki, 14b§)
• Käytännössä yhtiöillä on usein vakiohinnat tietyn kokoluokan kuluttajille tai tuottajille.
• Siirtohintojen tulee olla kohtuullisia. EMV valvoo hintojen kohtuullisuutta rajaamalla yhtiöiden sallitun
pääoman tuottotason. EMV ei kuitenkaan määritä yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien hintoja.
• Tuotannon siirtohinnoista jakeluverkossa on säädetty sähkömarkkina-asetuksessa (§5), että
”Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei
saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa”
• Jakeluverkko on määritetty sähkömarkkinalaissa olevan sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on
pienempi kuin 110 kilovolttia. Sähkömarkkina-asetuksessa määrätty hintakatto koskee siis näin
tulkittuna vain alle 110 kilovoltin jännitetason verkkoon liittyvää sähköntuotantoa, vaikka tästä
tulkinnasta on ollut epäselvyyttä. Lisäksi on ollut epäselvyyttä siitä, onko asetuksessa ollut tarkoitus
asettaa hintakatto koskemaan vain verkkoon liittyvän pientuotannon siirtomaksuja. Nyt tällaista
lisämääritystä ei asetuksessa kuitenkaan ole.
•  Mikäli tuotanto liittyy 110 kilovoltin jännitetason verkkoon, on mahdollista, että siirtomaksun ei
tarvitse noudattaa asetettua 0,07 c/kWh rajaa.
7

8. Liittyminen sähköverkkoon
• Sähköverkonhaltijalla on toiminta-alueellaan velvollisuus liittää verkkoon sähkön
kuluttajat tai tuottajat ”kohtuullista korvausta vastaan” (Sähkömarkkinalaki 9§)
- ”Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla tasapuolisia sekä syrjimättömiä ja
niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuuden ja tehokkuuden vaatimat ehdot”
- Käytännössä liittymän rakennuskustannus voidaan laskea perustuen EMV:n asettamiin
verkkokomponenttien standardihintoihin
• Sähkömarkkinalaissa on erikseen säädetty: ”pienimuotoisen sähköntuotannon
sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun ei saa sisällyttää
sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia”
- Pienimuotoisen sähköntuotannon teho on korkeintaan 2 MVA
• Verkkoyhtiö ja asiakas voivat sopia, että asiakas rakentaa tarvittavan
liittymisjohdon. Tällöin kuitenkin tuotantotukeen oikeuttava tuotanto siltä osin
kuin tuotettu sähkö siirretään jakeluverkkoon määräytyy vasta jakeluyhtiön
mittauspisteessä. Mittauspiste voidaan asentaa tässä tilanteessa vasta
liittymisjohdon päähän, jolloin liittymisjohdon osalla tapahtuvat häviöt eivät
oikeuta tuotantotukeen.
• Liittymisjohdolla tarkoitetaan sähkömarkkinalain mukaan ”yhtä liittyjää varten
rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä liitetään sähköverkkoon”. Mikäli kaksi
erillistä tuotantolaitosta liittyy verkkoon saman johdon kautta, on kyseenalaista,
kuuluuko liityntämaksun kattaa tämän yhteisen liittymisjohdon kustannukset
erityisesti siinä tapauksessa, että laitokset ovat alle 2 MVA.
8

9. Tuotantotuen määräytyminen
• Laissa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön
tuotantotuesta on säädetty seuraavaa:
- ”Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttavaa sähkön tuotantoa
on voimalaitoksen generaattorissa tuotettu sähkö, josta on vähennetty
voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergia.”
- ”Tavoitehintaan ja muuttuvaan tuotantotukeen oikeuttava sähkön tuotanto
määräytyy sen verkonhaltijan mittarilukeman perusteella, jonka verkkoon
sähkön tuottaja on liittynyt. Sähkön tuotanto voi määräytyä myös sähkön
tuottajan tai sähkön käyttäjän mittarilukeman perusteella, kun kyse on
muusta kuin jakeluverkkoon syötetystä sähköstä.”
•  Tuotantotuen kannalta on edullista, että sähkö siirretään jakeluverkkoon
mahdollisimman lähellä tuotantolaitosta, jotta häviöiden määrä on
mahdollisimman pieni ennen verkonhaltijan mittaria
• Tämä on oleellista lähinnä merituulipuistoille tai muuten jakeluverkosta kaukana
oleville paikoille.
9

10. Mankala-periaate
• Mankala-periaate on saanut nimensä korkeimman hallinto-oikeuden
1960-luvulla antamasta ennakkopäätöksestä
• Oy Mankala Ab:n osakkaiden ei katsottu saaneen verotettavaa tuloa,
kun yhtiö tuotti niille sähköä markkinahintaa edullisemmin ja ne
vastasivat yhtiöjärjestyksensä perusteella yhtiön kustannuksista
• Käytännössä osakkaat voivat hankkia sähköä Mankala-yritykseltä
omakustannushintaan, kunhan ne vastaavat sähkön
tuotantokustannuksista
• Sähkön luovuttamisesta osakkaille sovitaan yhtiöjärjestyksessä ja
osakassopimuksissa
• Mankala-periaatetta käyttävät Suomessa lukuisat sähköntuontoyhtiöt
mm. TVO, PVO ja Suomen Hyötytuuli
10

11. Sisältö
• Sähkömarkkinajärjestelmän perustoiminta
• Oman tuulivoimatuotannon käyttö
• Energiahybridin käyttö kunnassa
• ESCO-toiminta
• Erillinen jakeluyhtiö tuulivoimapuistolle

12. Oman tuulivoimatuotannon käyttö
– Tapaus 1
• Yrittäjän kasvihuoneet sijoitettu kauas toisistaan (Saarelan
esimerkki eli kasvihuoneet Salossa ja Kaarinassa) ja toisen
viereen rakennetaan tuulivoimala, jonka sähkö haluttaisiin
siirtää myös tähän toiseen saman yrittäjän kasvihuoneeseen
• Energian tuotantoa ja käyttöä varten perustettu oma yhtiö
(Tässä esimerkissä Saarelan Energia Oy)
• Miten mankalaa sovelletaan, mitä ovat mahdolliset
rajoitteet ja miten nämä poistetaan?
• Miten asiaan vaikuttaa, jos energian tuotannosta ja
myynnistä vastaavassa yhtiössä on useita
kasvihuoneyrittäjiä tai muista omistajia osakkaina tai jos on
osuuskunta?
12

13. Sähkösopimusjärjestelyt – Tapaus 1
Saarelan Puutarha Oy
Kulutuspiste 1 Kulutuspiste 2
Salo Kaarina
2 4
5
Saarelan Energia Oy
5
Tuotantolaitos 1
Sähkön myyntiyhtiö
Salo
1 3
Sähköverkkoyhtiö 1 Kantaverkko Sähköverkkoyhtiö 2
Sähkön fyysinen siirto Sähkön myynti
1 Jakeluverkkoon anto ja otto 4 Osakassopimus
2 Oman tuotannon kulutus 5 Avoimet toimitussopimukset
3 Jakeluverkosta otto

14. 1. Jakeluverkkoon anto ja otto
kulutuspisteessä 1
• Sähköverkkoyhtiöllä velvollisuus tehdä
sähkönsiirtosopimus
• Sähkön kulutus tilanteissa, joissa oma tuotanto ei
riitä kattamaan kulutusta edellyttää lisäksi sähkön
hankintasopimusta, ns. avoin
sähköntoimitussopimus
• Sähkön kulutus kulutuspisteessä 1 on pystyttävä
mittaamaan erikseen sähkön tuotannosta*
*) Voidaan tehdä samalla mittarilla, jos pääsulake alle 3 x 63 A ja käyttöpaikalla 2-suuntainen mittari
14

15. 2. Oman tuotannon kulutus
kulutuspisteessä 1
• Oman tuotannon kulutus
saadaan vähentämällä
Kulutuspiste 1 tuotetusta sähköstä
Salo tuotantolaitoksen
omakäyttösähkö ja verkkoon
Oman tuotannon kulutus
syötetty sähkö (EMV
Tuotantolaitos 1 Seurantaohje)
Salo • Laitoksen omakäyttösähkö ei
ole tukikelpoista, joten se
Verkosta otto Verkkoon anto
tulee pystyä erottamaan
mittauksin erilaisissa
Sähköverkkoyhtiö 1
käyttötilanteissa
• Sähköenergian verkkoon
toimittamiseksi tarvittavien
muuntajien ja muiden
vastaavien laitteiden
energiahäviöt luetaan
omakäyttöön (KTM 309/2003)

16. 3. Sähkönsiirtosopimus kulutuspisteessä 2
• Normaali sähkönsiirtosopimus
• Sähköverkkoyhtiöllä velvollisuus tehdä
sähkönsiirtosopimus
• Sähkön kulutus tilanteissa, joissa oma tuotanto ei
riitä kattamaan kulutusta edellyttää lisäksi sähkön
hankintasopimusta, ns. avoin
sähköntoimitussopimus
16

17. 4. Osakassopimus
• Saarelan Energia Oy voi tuottaa sähköä
omistajilleen omakustannehintaan
- Sovittava yhtiöjärjestyksessä
- Osakassopimuksilla voidaan täsmentää
• Mankala-periaate pätee osakeyhtiöiden ja sen
omistajien tapauksessa yleisesti – ei ole merkitystä
onko omistajia yksi vai useampia
17

18. 4b. Osakassopimus
• Saarelan Energia Oy voi tuottaa omistajilleen
sähköä omakustannehintaan. Omistajia voi olla yksi
tai useampia.
• Sähkönhinta on kaikille omistajille sama.
• Yhtiöt voivat käyttää sähkön itse tai myydä sen
edelleen toisille kuluttajille.
Yhtiö 1
Oman tuotannon
Tuotantolaitos Yhtiö 1 Tuotantolaitos kulutus
Oman tuotannon
kulutus
Yhtiö 2
18

19. 5. Avoimet toimitussopimukset
• Sähköntoimitus, jossa sähkön myyjä toimittaa
asiakkaalleen sähkömäärän, joka tasapainottaa
asiakkaan tuotanto- ja/tai kulutustaseen
• Avoin toimitus voi olla myyntiä tai ostoa
• Avoin toimitussopimus tehdään jonkin
sähkönmyyntiyhtiön kanssa
19

20. Sisältö
• Sähkömarkkinajärjestelmän perustoiminta
• Oman tuulivoimatuotannon käyttö
• Energiahybridin käyttö kunnassa
• ESCO-toiminta
• Erillinen jakeluyhtiö tuulivoimapuistolle

21. Energiahybridin käyttö kunnassa
– Tapaus 2
• Pieni kunta omistaa potentiaalisen tuulivoima-alueen ja
haluaisi rakentaa sinne tuulivoimalan/puiston ja rakentaa
myös uusiutuvaa lämmön tuotantoa
• Sähköä ja lämpöä käytettäisiin kunnan omaan kulutukseen
(kaupungintalo, uimahalli)
• Miten onnistuu mankala-periaatetta hyödyntäen?
• Miten kunnan kannattaisi tämä hoitaa?
21

22. Energiasopimusjärjestelyt– Tapaus 2
5
Ab Energia Oy Kunta Ab Energia Oy
3 6
Tuulipuisto Kulutuspiste Lämmön tuotanto
4
Sähkön myyntiyhtiö
1 2
Sähköverkkoyhtiö 1 Kantaverkko Sähköverkkoyhtiö 2
Sähkön ja lämmön fyysinen siirto Sähkön ja lämmön myynti
1 Jakeluverkkoon anto 3 Sähkön osakassopimus
2 Jakeluverkosta otto 4 Avoin toimitussopimus
5 Jakeluverkosta otto 6 Lämmön osakassopimus

23. Sopimusjärjestelyt sähkön osalta
1. Sähköverkkoyhtiöllä velvollisuus tehdä
sähkönsiirtosopimus tuotannolle
2. Sähköverkkoyhtiöllä velvollisuus tehdä
sähkönsiirtosopimus kulutukselle
3. Sähkön tuotanto ja hankinta
omakustannehintaan Mankala-periaatteen
mukaisesti
4. Loppu kulutus katetaan avoimella
toimitussopimuksella
23

24. 5. Sähkönsiirto omaan lämmöntuotantoon
• Sähkönjakelu on jaettu maantieteellisiin vastuualueisiin
sähkömarkkinalaissa
• Lain mukaan muut voivat rakentaa jakeluverkkoa
jakeluverkonhaltijan vastuualueelle vain jos:
1. kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähkönkäyttöpaikka liitetään
vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköverkkoon;
2. kysymyksessä on liittymisjohto, jolla sähköntuotantolaitos liitetään
vastuualueen jakeluverkonhaltijan tai muun verkonhaltijan
sähköverkkoon;
3. kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen
verkko; tai
4. verkonhaltija antaa toiselle suostumuksen verkon rakentamiseen.
24

25. 6. Sopimusjärjestelyt lämmön osalta
• Ab Energia Oy voi tuottaa lämpöä omistajilleen
omakustannehintaan
• Koska lämpö tuotetaan aina paikallisesti, ei lämmöllä ole
vastaavaa kansallista markkinahintaa kuten sähköllä
• Lämpö voidaan hinnoitella suhteellisen vapaasti, varsinkin
perustuen tuotantokustannuksiin
• Lopputulema on sama, kuin Mankala-periaatteen
tapauksessa
25

26. Sisältö
• Sähkömarkkinajärjestelmän perustoiminta
• Oman tuulivoimatuotannon käyttö
• Energiahybridin käyttö kunnassa
• ESCO-toiminta
• Erillinen jakeluyhtiö tuulivoimapuistolle

27. ESCO-palvelu
• ESCO-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen
energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja
toimenpiteitä energian säästämiseksi
• ESCO-toimija (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla
energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen
asiakasyrityksessä
• ESCO-palvelun tarjoajana voi toimia erillinen ESCO-yritys, ESCO-
toimintaa harjoittava urakoitsija, energiayhtiö ja energiatehokkaita
laitteita tai järjestelmiä valmistava ja urakoiva yritys
• Myös uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävät hankkeet voidaan
toteuttaa ESCO-palveluna
27

28. Esimerkki ESCO-hankkeesta
Kohdeyritys Lapuan kaupunki, Mustamaan koulu
Kohdeyrityksen toimiala (TOL2002, kolmen nro tarkkuus)
Toimialan sanallinen kuvaus Ala-aste
Sanallinen kuvaus hankkeesta: esim.
energiansäästötoimenpiteen kuvaus, laite tai laiteryhmä
ja säästön periaatteellinen toteutustapa Öljylämmityksen korvaaminen suuriltaosin maalämmöllä
Laskettu saavutettava energian nettosäästö (MWh/a) ~145 MWh/a öljyä vuodessa korvataan maalämmöllä
Säästetty energialaji Öljy
Sopimuskausi 01.01.2004-
Toteuttaja (ESCO-yritys) Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy
Lisätietojen antaja Kai-Kristian Vimpari
sähköposti kai-kristian.vimpari@lampoassa.fi
puhelinnumero 06-4337 200
Lisätiedot kohteesta
sähköposti
puhelinnumero
Lomakkeen täyttäjä Kai-Kristian Vimpari
Yritys Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy
Päivämäärä 28.04.2004
Lähde: Motiva
28

29. ESCO-tuet
• ELY-keskukset ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voivat myöntää
investointitukea hankkeisiin, jotka edistävät energiansäästöä ja
energiatehokkuutta
• Myönnettävän tuen enimmäismäärään vaikuttaa kuuluuko yritys
energiatehokkuussopimusjärjestelmään ja onko kyse tavanomaisesta
teknologiasta vai uudesta teknologiasta
- Energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille tuki on tavanomaisen
teknologian osalta enintään 25 %. Kuitenkin enintään 30 %, mikäli hanke
toteutetaan ESCO-hankkeena
- Järjestelmään kuulumattomille yrityksille ei tavanomaiseen teknologiaan myönnetä
tukia, paitsi jos hanke toteutetaan ESCO-hankkeena. Tuki on tällöin enintään 15 %.
- Uuden teknologian hankkeisiin saa tukea riippumatta järjestelmään kuulumisesta,
tuki enintään 40 %, käytännössä 25–35 %
29

30. ESCO-toiminta esimerkkitapauksissa
• ESCO-toiminnalle on olemassa edellytykset seuraavin ehdoin:
- ESCO-hankeessa investoinnin toteuttaa ESCO-yritys siten, että loppuasiakas maksaa
investoinnin sen tuottamilla säästöillä
- ESCO-palvelu sisältää säästötakuun eli ESCO-yrityksellä on aina taloudellinen riski
siitä, että investointi tuottaa riittävästi säästöä
- Jos loppuasiakas rahoittaa investoinnin ja se jää loppuasiakkaan omistukseen on
kyseessä ns. normaali investointi
- ESCO-hankkeen rahoitus voi tulla ESCO-yrityksen kautta tai suoraan rahoitusyhtiöltä
• ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa myös ESCO-yritys voi olla
tuen hakijana. Tuen myöntäminen ESCO-yritykselle on mahdollista sillä
edellytyksellä, että ESCO-yritys siirtää tukivaikutuksen täysimääräisenä
loppuasiakkaalle
• Käytännön hyväksyntä ja vaatimukset tarkistettava alueen ELY-
keskukselta
30

31. Sisältö
• Sähkömarkkinajärjestelmän perustoiminta
• Oman tuulivoimatuotannon käyttö
• Energiahybridin käyttö kunnassa
• ESCO-toiminta
• Erillinen jakeluyhtiö tuulivoimapuistolle

32. Energiasopimusjärjestelyt– Erillinen jakeluyhtiö
5
Muut kuluttajat Ab Energia Oy Kunta Ab Energia Oy
Kulutus- 3 6
5 Tuulipuisto Kulutus- Lämmön
piste 2
piste 1 tuotanto
7 Tuulipuisto
Kulutus-
n
piste 3 4
alueverkko
Sähkön
1 myyntiyhtiö 2
Sähköverkko Sähköverkko
Kantaverkko
-yhtiö 1 -yhtiö 2
Sähkön ja lämmön fyysinen siirto Sähkön ja lämmön myynti
1 Jakeluverkkoon anto 3 Sähkön osakassopimus
2 Jakeluverkosta otto 4 Avoin toimitussopimus
5 Jakeluverkosta otto 6 Lämmön osakassopimus
7 Tuulipuiston sisäinen jakelu

33. Energiasopimusjärjestelyt– Erillinen jakeluyhtiö
• Tuulipuiston alueelle on mahdollista perustaa niin sanottu
alueverkko hoitamaan puiston sisäistä sähkön jakelua.
• Energiamarkkinavirasto säätelee alueverkkojen toimintaa, jolloin
yhtiöllä olisi rajattu sallittu tuottotaso.
• Mikäli ”Ab Energia Oy:llä” on monia eri asiakkaita, saattaa olla
selkeämpää sopia kustannusten jaosta, jos yhtiössä on erillinen
myynti- ja verkkoyhtiö.
• Yhtiön toiminnan alistaminen energiamarkkinaviraston
valvonnalle kuitenkin pääasiallisesti rajoittaa yhtiön toimintaa
sekä velvoittaa raportoimaan vuosittain monia parametreja
viranomaiselle.
• Gaian näkemys on, että ”Ab Energia Oy:n” toiminta on
käytännössä helpompaa järjestää ilman erillistä verkkoyhtiötä
ellei joku osakas sitä erikseen vaadi.
33

34. Lisämateriaalia
34

35. Taseselvitysketju
Lähde: Fingrid
35