Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.

1. 08
Valtteri Lipasti: Taitelilijan ruumiinavaus, akryyli, 2000
innohaukka™
TUTKIMUS
KUKA
Nimi: Ari Rinne
Ikä: 63
Koulutus: Lääketieteen tohtori (Oulu),
patologia.
Ammatti: Lääketieteellisen biologian
professori (Tromssa), Oulun
yliopiston dosentti, keksijä
Erikoistuminen: Patologia, proteiinit, valku-
aisaineet, solunsisäiset kysteiinit
ja proteinaasin estäjät eli
inhibiittorit
Paikkakunta: Berliini, Turku, Tromssa
INNOVAATIO
Mikä:
Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydökset ja sovellukset (hammastahna ja
elinsiirrot)
Tehtävä:
Inhibiittoreiden toiminnan ja sovellusten kehitys apukeinoiksi terveydelle.
Toimintaperiaate:
Ihmisen elimistön proteiinien säätely, niissä rajoissa mitä tunnetaan.
Kohteet:
Ihmiskehon terveys, hammastahna/-hoito, epilepsiaterapia, elinsiirrot
Liiketoimintaulottuvuus:
Periaatteessa loputtomat mahdollisuudet. Hammastahna ja elinsiirrot vain
esimerkkeinä sovelluksista ja ensimmäisistä askelista.
Kimmoke:
Perustutkimuksen myötä > löydös ja jatkotutkimus sekä halu soveltaa ja kehit-
tää omaa tutkimusta.
Eettinen hyöty:
Opitaan tuntemaan ihmisruumista ja sen säätelyä paremmin.

2. 08
innohaukka™
TUTKIMUS
Luovuutta
löytämässä
Vaikka ihmistä on tutkittu pitkään ja lääketiede on
kehittynyt, on ihmiskeho vielä monen inspiraation
ja laskemattomien innovaatioiden lähde. Ari Rinteen
proteiini- ja valkuaisainetutkimukset ja innovaatiot
ovat lähtösysäys lukuisille uusille sovelluksille.
Kysteiiniproteinaasit ja niiden inhibiittorit ovat osa
suomalaista tiede- ja kulttuuriperintöä.
Ari Rinne yllättää. Kun kuulija avaa korvat,
huomaa hän pian seuraavansa keskustelua, josta
keskittymättä helposti tipahtaa kelkasta. Aja-
tukset, anekdootit, nimet ja vuosiluvut vilistävät
kiitettävällä vauhdilla.
Patologian professorina uransa luonut Rinne
on tutkijapiireissä arvostettu, mutta niittänyt
mainetta myös keksijänä. Keksintösäätiö palkitsi
Rinteen vuoden keksijänä 2002. Keksintö liittyi
ominaisuuksiltaan ylivertaiseen hammastah-
kuvat: stock.xchng
naan. Sen kehitystyö ja kaupallistaminen jäivät
kuitenkin kesken yksikköhintojen karattua
käsistä. Nyt hän on kehittänyt hammastahnaa
edelleen ja löytänyt ratkaisuja, joissa hänen pro-
Rinteen uusin patentti liittyy hammastahnaan, jossa teiinitutkimuksiaan voidaan hyödyntää.
sovelletaan Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydöksiä. Itse Rinne ei ole innovaatiojärjestelmän
kiemuroista syvällisesti perillä eikä kiinnos-
tunutkaan. Hänen onnekseen tutkijaryhmät ja taloudellisin intressein varustetut
yhteistyökumppanit ovat hakeneet rahoitukset ja mahdollistaneet rakenteet, joissa
ideat ovat saattaneet syntyä. Eräs niistä on ollut toimiva ja inspiroiva tiede- eli yli-
opistoympäristö.
Ideoita ja innovaatioiksi laskettavia keksintöjä Rinteellä on vuosien aikana syn-

3. 08
tynyt kymmeniä. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Norjassa Tromssan yliopistossa
lääketieteellisen biologian professorina. Lisäksi hän on Oulun yliopiston patologian
dosentti.
Tällä hetkellä Rinne etenee innovaatiohankkeissaan norjalaisten yhteistyötaho-
jen avulla. Hän ei paljasta tarkkaan tukijoitaan tai kumppaneitaan, koska kilpailu
patenteista ja oivalluksista on rajua. Erityisesti terveyteen ja lääkebisnekseen liittyvät
innovaatiot saattavat olla tulenarkoja, eikä vähiten niissä liikkuvien rahamäärien
innohaukka™ takia. Pelkkä perustutkimus nielee suunnattomasti varoja.
TUTKIMUS
Rinne myöntää, että Suomessa on hyvä keksintöjen noukkimisjärjestelmä, mutta
innovaatioiden kaupallinen menestys on ollut kehnoa. Suomalaiset ovat innovaat-
toreina hitaita ja hiljaisia jos vertaa esimerkiksi Japaniin tai Yhdysvaltoihin, joissa
patentointi on aggressiivista, kaupallisuus ja kilpailu suorastaan veristä.
Suomen patenttiviranomaisia (PRH) Rinne kuitenkin kehuu erittäin hyviksi.
PRH:sta saa neuvoja ja tarvittavia kurssituksia,
joita professori on menestyksekkäästi käyttänyt
hyväksi.
Rinteen mielestä innovoijan työ on todella
pitkäjänteistä - jopa yksinäistä - se etenee yrittä-
jäasenteella, on täynnä riskejä ja uhkia menettää
rahallisesti paljon. Ideasta innovaatioon kuluu
aikaa, joissakin tapauksissa kymmeniä vuosia.
Parhaimmissa tapauksissa lopputulokset ovat
kuitenkin mullistavia, myös taloudellisessa
mielessä.
Hyvänä esimerkkinä pitkästä prosessista hän
mainitsee havainnon entsyymistä maineikkaaksi
diabetes-lääkkeeksi: Tutkijat Väinö K. Hopsu-
Havu ja hänen esimiehensä George G. Glenner
kuvasivat 1960-luvun puolivälissä löytämänsä
entsyymin, jonka he olivat puhdistaneet rotan
ja sian munuaisista, mutta jonka fysiologinen
Valtteri Lipasti: Taitelilijan ruumiinavaus, akryyli, 2000. merkitys jäi tuntemattomaksi. Kymmenen
Ari Rinteen kokoelma. vuotta myöhemmin joukko tutkijoita tohtori
Rolf Mentleinin johdolla tutki samaista asiaa
ja julkaisi vuonna 1978 tutkimuksen, joka käsitteli Hopsu-Havun löytämän entsyy-
min vaikutusta substanssi P:hen. Noin kymmenen vuotta tämän jälkeen Mentlein
työtovereineen havaitsi, että kyseinen entsyymi hydrolysoi myös hormoneja, joissa
on Xaa-Ala-sekvenssi. Kesti kuitenkin pitkään, ennen kuin oivallettiin, että glukoo-
simetaboliaa voidaan parantaa ja että Hopsu-Havun havainnolla voitiin asiaa edistää.
Kaikkiaan kesti 40 vuotta ennen kuin alkuperäishavainto oli johtanut uuden lääke-
ryhmän kehittämiseen.
Löydösten vaiheet keksinnöiksi
Ari Rinteellä on monia keksintöjä ja hallussaan muutamia patentteja, joista osa on
tekeillä. Osan keksinnöistä hän on myös menettänyt. Esimerkiksi turkulaisen inno-
vaatioyhtiö AboaTechin mentyä konkurssiin häipyivät myös keksinnöt.
Rinteen kehittämät kolme antiseerumia (inhibiittoria) ovat myynnissä apteekeis-
sa. Niiden kehitystyötä on Tekes ollut aikoinaan rahoittamassa. Rinne muistelee, että
tuotekehitys oli arvokasta, vaikka muuten yksittäiset raha-asiat eivät ole päällim-
mäisenä mielessä eivätkä kiinnostuksen kohteena. Järjestelmä saa kuitenkin kiitosta
satsauksissaan tällaisiin tutkimuksiin.
Rinteen syöpädiagnostiikkaan käytettävät WR 23/2/3/3, RJMW4A10 ja RJM-

4. 08
W2E7 ovat maailmanlaajuisesti ostettavissa ja käytössä mm. Yhdysvaltojen armeijal-
la.
Merkittävä henkilö antiseerumeiden kehitystyön apuna on ollut professori ja
Biomedicumin johtaja Anna-Elina Lehesjoki. Heidän yhteistyönsä alkoi osittain
sattumalta.
Kun Rinne oli havainnut inhibiittorin kaksijakoisuuden (ACPI ja NCPI) löysi
Lehesjoki NCPI-tiedon perusteella myöhemmin harvinaisen ja vaikean epilepsian
innohaukka™ taudinaiheuttajan eli virheellisen proteiinin. Väliin mahtui kuitenkin 17 vuotta. Rin-
TUTKIMUS
ne väitteli proteinaasi-inhibiittori NCPI:stä vuonna 1979 ja Lehesjoki määritti siihen
liittyvän valkuaisainepuutokseen perustuvan
taudin 1996, toisistaan tietämättä.
© 1979 Elsevier. Uudelleenjulkaistu kustantajan (Elsevier) luvalla, Acta Histochemica 1979; 64:46-50.
Tämän pohjalla oli kuitenkin Hopsu-Havun
ja tohtori Mikko Järvisen tutkimustyö: ihosta
eristetyt inhibiittorit. Järvinen erotti ACPI:n.
Myöhemmin Rinne löysi pernasta NCPI:n eli
epilepsiaproteiinin.
Kysteiiniproteinaasi-inhibiittori on Rinteen
mukaan tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus,
koska kysteiiniproteinaasi on yksi valtaproteii-
nista, ja niitä on ihmisillä paljon. Inhibiittorei-
den toiminnan ymmärtäminen ja jatkokehitys
antavat mahdollisuuksia ja apukeinoja ihmisten
ACPI normaalissa rotan kerrostuneessa terveydelle. Säätelymekanismeja tunnetaan
levyepiteelissä. ACPI:tä ei esiinny mesenkyymissä, kuitenkin huonosti.
sen sijaan vain NCPI:tä (neurologian erikoislääkäri Rinteen uusimmat keksinnöt liittyvät
kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydöksiin
Riitta Rinteen havainto).
ja niiden sovelluksiin. Konkreettisina kohteina
Professori Ari Rinne, sovellukset elinsiirroissa sekä ominaisuuksiltaan
väitöskuva vuodelta kehittyneempi että hinnaltaan edellistä versiota
1979, jolloin hän halvempi hammastahna. Hammastahnassa olen-
naista on parempi suoja suun omilta haitallisilta
oli juuri löytänyt
proteiineilta ja bakteereilta.
epilepsiaproteiinin
Hammastahnaa Rinne on koettanut kehittää
(NCPI)
aiemminkin, mutta innovaatio ei vielä silloin
ollut kannattava. Ongelmana on ollut proteiinin
saaminen edullisesti molekylääribiologisin kons­
tein. Eläimestä tai kasvista otetut proteiinit ovat
ongelma, koska ne ovat allergisoivia.
Ihmisestä eristetty proteiini on paras, mutta
keskeisintä on ratkaista kallis eristysmetodi. Se vaatii paljon laboratoriokapasiteettia
ja siinä myös geeniteknologia näyttelee suurta roolia.
Tulevan hammastahnan suojaava valkuaisaine parantaa tuotetta olennaisesti eikä
allergisoi. Patentti liittyy hammastahnainnovaation edullisuuteen.
Innovaatio, yliopistot ja maaseutu
Arvokas ja luova perustutkimus, mitä mm. Hopsu-Havun tutkimus edusti, on Ari
Rinnettä lähellä. Siksi hän kavahtaakin nykyistä yliopistojärjestelmää ja mullistuksia
perinteistä järjestelmää kohtaan. Hänen mielestään nyt ollaan matkalla väärään suun-
taan. Tämä suunta on nähtävissä erityisesti nuorissa pohjoismaisissa yliopistoissa.
Tärkeilevät pikkuvirkamiehet vievät rehtoreilta ja professoreilta vallan ja virkamiehiä
punttaavat nelivuotiset ministerit katselevat asioita liian lyhyellä perspektiivillä. Hei-
dän koulutuksensa ei Rinteen mukaan riitä arvioimaan yliopistotyön innovatiivisuut-

5. 08
ta. Demokratian kokeilukentäksi yliopisto on hänen mielestään väärä paikka.
Rinteen mielestä perustutkimus ja innovaatiokehitys vaativat yhteistä ajattelua.
Pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää verrattuna EU:n vähintäänkin sekavaan
tiedepolitiikkaan. Yhteistyön pitäisi ulottua myös Venäjälle, Arkangeliin ja Pietariin,
Rinne mainitsee.
Alueelliset yliopistot Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa ovat Rinteen mieles-
tä erinomaisia esimerkkejä alueellisesta innovatiivisuudesta ja kekseliäisyydestä.
innohaukka™ Ihailua saa osakseen Oulun yliopiston entinen rehtori Markku Mannerkoski. Hänet
TUTKIMUS
valittiin aikoinaan 60-luvun lopussa virkaansa noin kolmikymppisenä ja hän jatkoi
uraansa parikymmentä vuotta. Mannerkosken aikana Oulun yliopistosta kasvoi
merkittävä opinahjo sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Siellä osattiin ottaa myös
ympäröivä maaseutu huomioon, mm. alueen sairaudet on luokiteltu ansiokkaasti.
Rinne nostaa esimerkeiksi lihaspatologian erikoislääkäri ja lasten patologi Riitta
Hervan ja Lapin keskussairaalan patologian
ylilääkäri Katri Vuopalan, jotka ovat tunnettuja
Luovuus koetuksella yliopistoissa
määrittämistään taudeista; Hervan tauti (LCCS)
Ari Rinne ja laskentatoimen emeritusprofessori Pekka Pihlanto ja Vuopalan tauti (LAAHD). Kummallakin
ovat pohtineet Suomen yliopistojen nykytilaa ja tulevaisuuden
suuntaa. Uusi yliopistolaki saa heidän näkemyksissään erityi-
taudilla on hyvin alueelliset taipumukset. Ilman
sen kriittisen huomion. Myös yksipuolinen Innovaatioyliopis- vahvaa alueellista tutkimusta ja yliopistoa ei tau-
ton (Aalto-yliopisto) suosiminen näyttää olevan pois muilta teja olisi Rinteen mukaan kyetty tunnistamaan.
yliopistoilta.
Pekka Pihlanto on usein julkisesti kritisoinut uudistuksia ja Professori Kari Kivirikon kollageenitut-
aikoo jatkaa samalla linjalla. kimukset ovat myös maailmanluokkaa. Rinne
Hän käyttää esimerkkinään filosofi Pekka Himasen ajatuksia
opetuksen ja työelämän parantumisen periaatteista, joiden
mainitsee muitakin maineikkaita tutkijoita: Ola-
mukaan voidaan analysoida myös yliopistojen tilaa – erityisesti vi Räsänen, Kai Dammert, Jorma Hirvonen.
niille elintärkeän luovuuden osalta. Useat nimet vilahtelevat ja heidän perässään
Himasen periaatteissa luova työ edellyttää menestyäkseen
kolmen tekijän samanaikaista toteutumista: henkilöstön mitä moninaisempia tutkimusalueita.
kokemaa luottamusta, toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja Rinteen puheissa kuitenkin korostuvat
yksilön luovaa intohimoa. Nämä piirteet ovat läsnä kaikissa
luovuutta vaativissa organisaatioissa. Tähän Pihlanto laskee
vahvasti epäilyt yliopistojen tulevaisuutta koh-
mukaan myös yliopistot. taan. Uusi Aalto-yliopisto on hänen mielestään
Yliopistoihin kohdistuneet myllerrykset, tutkijoiden ja rahasyöppö, joka näivettää alueelliset yliopistot
opettajien aseman heikkeneminen ovat Pihlannon mukaan
vieneet luottamuksen työnantajaan. Lisääntynyt kontrolli ja ja niiden innovatiivisuuden.
lyhyen aikavälin mittausmentaliteetti sekä itsetarkoitukselli- Rinne katsoo rakentavasti menneeseen ja
nen hallintobyrokratia eivät sovi luottamusyhtälöön. Erityisen
synkältä on tuntunut yliopistolain toteutus omista asiantunti-
nostaa esiin saksalaisen yliopistojärjestelmän
joista piittaamatta. innovaatiosysteemin 1900-luvun alkupuolelta.
Luovuuden toinen periaate, rikastava vuorovaikutus, on täs- Se oli Rinteen mielestä ylivoimainen. Silloin
sä kehityksessä myös heikentynyt. Syinä emeritusprofessori ja
Rinne näkevät uudet kilpailuasetelmat, jotka ovat tulleet sekä esimerkiksi löydettiin sairauksia ja mekanismeja,
yliopistojen välille että henkilöstön keskuuteen. jotka valkenevat vasta nyt. Sota katkaisi kehi-
Kolmanneksi koetinkiveksi jää Himasen teoriaan peilaten
luova intohimo. Se on tällä hetkellä tutkijoiden ja yliopisto-
tyksen ja 60-luvun lopulla byrokratia ja hal-
opettajien käsissä. Luovuuden toteutuessa täysmääräisesti linnollinen demokratia rapauttivat yliopistojen
tulisi kuitenkin kaikkien kolmen osa-alueen toimia. Kahden en- innokkuuden.
simmäisen oireillessa on vaara, että luova intohimo näivettyy
vähitellen.
Luovuutta ei tue myöskään yhden yliopistotahon erityisase- Innovaation seuraavat vaiheet
ma. Pihlanto ja Rinne näkevät, että Aalto-yliopiston suosi-
minen edistää innovaatioiden ja luovuuden heikkenemistä
Lääketieteellinen tutkimus nielee rahaa. Rin-
maakunnissa. Kansainvälisissä kilpailuissa pärjäämisen hinta teellä ei ole siitä kuitenkaan yksityiskohtaista
on heidän mielestään sivistys- ja tiedepoliittinen tappio. käsitystä. Silti hänestä on tärkeää, että suhteet
valistuneisiin päättäjiin ovat kunnossa ja että
innovaatiojärjestelmä on hereillä vaikeittenkin tutkimusten tukemisessa.
Rinteen kohdalla rahoituksen hoitavat muut, tässä tapauksessa norjalaiset yhteis-
työkumppanit. Rahamääriä Rinne ei paljasta, ei myöskään aikatauluja.
Ihmisruumiissa on valtavasti tutkittavaa, vain pieni osa sen toimintaperiaatteis-
ta tunnetaan tällä hetkellä. Oikeassa luovuuden ympäristössä ihmisestä on paljon
löydettävää.

6. 08
innohaukka™
TUTKIMUS
Linkkejä
Tutkimuslaitoksia, myös kaupalliset
http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi
http://www.biochemtech.uni-halle.de
http://www.sigmaaldrich.com/finland.html
http://www.enzolifesciences.com
Yliopistolaki ja koulutuspolitiikka
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558?search[type]=pika&search[p
ika]=558/2009
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/
Yliopistolaitoksen_uudistaminen/index.html
http://www.uef.fi/saima/innovaatiot
http://acsi.aalto.fi/acsi+2010+homepage/
Tutkimusalueet
http://www.wipo.int/pctdb/en/wo.jsp?WO=1998029088&IA=FI1998000001&
DISPLAY=DESC
http://lib.bioinfo.pl/paper:107702
http://journals.lww.com/amjdermatopathology/Abstract/1995/04000/
Acid_Cysteine_Proteinase_Inhibitor_in_Cutaneous.2.aspx
http://www.bioscience.org/2010/v2e/af/139/list.htm
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_
article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_
mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/
portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_
article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96252&_dlehtihaku_view_article_
WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Tutkimuksia ja tutkimusryhmiä
http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi/forskning/
magnus_abrahamson/project_homepage
http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi/forskning/
magnus_abrahamson/protease_publications
http://www2.uit.no/ikbViewer/page/startsida
http://www2.uit.no/ikbViewer/page/ansatte/organisasjon/hjem?p_dimension_
id=88110&p_menu=42374&p_lang=2
http://www.helsinki.fi/neurosci/lehesjokigroup/english/ael_research.htm
http://www.imgenex.com/antibody_details_printable.php?catalog=IMG-80302
http://www.scbt.com/datasheet-32802-cystatin-b-rjmw-2e7-antibody.html

7. 08 S
SWOT: Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden
löydökset ja sovellukset
W
Auttavat tekijät Haittaavat tekijät
Vahvuudet Heikkoudet
Sisäiset tekijät
• Elimistön yksi valtaproteiineista • Paljon selvitettäviä ja tutkitta-
innohaukka™ • Valtava määrä ominaisuuksia,
via asioita
TUTKIMUS myös uusia (ei siis rudimentti eli • Kallis tutkittava
jäänne)
• Pitkä ja monivaiheinen tie
• Monipuolisia käyttökohteita kaupallistettavaksi
ihmisessä
O T
Mahdollisuudet Uhat
Ulkoiset tekijät
• Monipuoliset > loputtomat • Väärinkäytökset, esim. biologi-
set aseet
• Sairaudet saavat selityksiä, joihin
voidaan hakea ratkaisuja • Innovaation konkretisoitumisen
hitaus
• Lääkkeiden kehitys ja hintojen
halpeneminen • Tiedeyhteisön kateus hidastaa
tutkimuksia
• Luo biotieteille uusia työpaikkoja
Suhteet innovaatiojärjestelmään
Professori Ari Rinne suhtautuu myötämielisesti seen ja innovointiin.
suomalaiseen innovaatiojärjestelmään. Hän on itse Rinne kuvaa erityisesti lääketieteellisiä innovaatio-
saanut paljon apua sekä suoraan taloudellisesti että prosesseja hitaiksi, jotka vaativat osakseen pitkäjäntei-
neuvonnan näkökulmasta. Hän liputtaa patentoimisen syyttä ja taakseen vankkaa perustutkimusta. Luoja ei
puolesta ja kehuu Suomen patentointijärjestelmää anna salaisuuksiaan helposti, Rinne kuvailee.
erinomaiseksi. Suurimmat uhat piilevät kuitenkin innovaatioiden
Rinteen kolmen nyt myynnissä olevan antiseeru- kannalta tärkeässä yliopistojärjestelmässä, jossa ollaan
min kehitystyötä on ollut rahoittamassa Tekes. Ilman Rinteen mukaan menossa hakoteille. Lyhyen aikavälin
rahoitusta ne eivät olisi syntyneet. Tuotekehitys on tavoitteet sotivat pitkäkestoisia prosesseja vastaan,
arvokasta, mutta raha-asiat ovat Rinteellä huonosti eikä valta ole enää tieteentekijöiden käsissä.
muistissa. Avustuksissa, tuissa ja patentoinneissa Rin- Rinne sanoo jatkavansa innovointia ja perustutki-
ne on saanut tutkijaympäristöltään merkittävän tuen. musta vaikka onkin hellittämässä kiihkeintä tutkimus-
Näin hän onkin voinut keskittyä itse asiaan, tutkimuk- työtään.
Lisätietoja:
Ari Rinne, +358 40 502 3887
Rami Kangas, +358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi