SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 8
Downloaden Sie, um offline zu lesen
05



                                                                                                               © 2010 eriksson arkkitehdit oy
innohaukka™
MAASEUTUASUMINEN




                   KUKA
                                              Kuka/mitä: 	      Vuolenkosken kylä
                                              	                 /Omakylä Vuolenkoski Oy
                                              Avainhenkilöt: 	 Janne Koukonen, toimitusjohtaja
                                              	                 ja Mikko Haapanen, hallituksen pj
                                              Asukkaat: 	       450, vapaa-ajan asukkaita 3500
                                              Yrityksen omistajat: 117 asukasta ja 21 yritystä
                                              Erikoistuminen: 	 kunnalta ostetun maa-alueen
                                              	                 jalostaminen ja myynti, Vuolen-
                                              	                 kosken kehittäminen asumisen ja
                                              	                 yrittäjyyden osalta
                                              Paikkakunta: 	 Vuolenkoski, Iitti

                   INNOVAATIO
                   Mikä:
                   Maaseutukylien kylälähtöinen kehittäminen paikallisten omistuksessa olevan elinkei-
                   no- ja kehitysyhtiön kautta.
                   Tehtävä:
                   Kylän kehittäminen paikallisista lähtökohdista käsin. Osakeyhtiömallin hyödyntämi-
                   nen kylän kehittämisessä.
                   Toimintaperiaate:
                   Kyläläisten omistama elinkeino- ja osakeyhtiö rahoittaa toimintansa alkuvaiheessa
                   kunnalta raakamaan hinnalla ostamansa maa-alueen myynnillä. Yhtiön ensimmäinen
                   projekti on kyläkeskuksen kehittäminen ja elinkeinopalveluiden tuominen kylään.
                   Kohteet:
                   Kylälähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet kylät, joissa kohtalaisesti asukkaita ja va-
                   paa-ajan asukkaita haja-asutusalueella. Peruspalvelurakenne ja vahva kolmas sektori
                   valmiina.
                   Liiketoimintaulottuvuus:
                   Oman kylän kehityshankkeet, maanmyynti; kylän kehittämisen konsepti, sovelletta-
                   vissa useisiin kyliin.
                   Kimmoke:
                   Kuntien kasvaessa palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Kylälähtöisellä kehittämisellä
                   paikalliset tavoittelevat haluamiaan palveluita kyläkeskukseen.
                   Eettinen hyöty:
                   Pienten kylien omaehtoinen kehittäminen. Tarvittavien palveluiden saatavuuden tur-
                   vaaminen. Yhteisöllisyyden kasvaminen.
05
innohaukka™
MAASEUTUASUMINEN




                                 Kyläyhteisöstä
                                 kyläyhtiöksi
                                 Iitin kunnassa, pohjoisessa Kymenlaaksossa
                                 sijaitsevassa Vuolenkosken kylässä asiat on totuttu
                                 hoitamaan itse. Kyläläiset ovat perustaneet
                                 elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski
                                 Oy:n. Sitä pyörittävät ja omistavat paikalliset
                                 kehittääkseen kylälähtöistä liiketoimintaa.
                                                               Vuolenkoskella on ollut todistettavasti toimin-
                                                               taa jo 6000 vuotta sitten, kun samalla paikalla
                                                               ihmiset tekivät kalliomaalauksia. Tänä päivänä
                                                               toimeliaisuus tuntuu jatkuvan. Vuolenkoskelaiset
                                                               ovat ylpeitä paikallisesta ahkeruudesta ja tal-
                                                               koohengestä, joilla on saatu aikaan kylään muun
                                                               muassa valaistu kevyen liikenteen väylä.
                                                                    Kaikkeen ei talkootyöllä kuitenkaan kykene.
                                                               Vuolenkosken kylälähtöistä kehittämistä varten
                                                               Mikko Haapanen ja Steen Manelius perustivat
                                                              kuva: Jaakko Jaskari




                                                               vuonna 2007 yhtiön, joka seuraavan vuoden
                                                               alussa siirtyi kyläläisten omistukseen.
                                                                    Nyt elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuo-
                                                               lenkoski Oy vastaa kylän vision toteuttamisesta
                                                               ja kylän yhteisten palvelujen organisoimisesta.
Vuolenkoski aikoo kääntää muuttovirran takaisin                Sen omistavat nykyisin Vuolenkoskella asuvista
maaseutuasumiseen.                                            noin 450 vakituisesta ja 3500 vapaa-ajan asuk-
                                                              kaista 138 osakasta. He ovat vakituista tai vapaa-
                            ajan asukkaita, mukana on myös 21 paikallista yritystä. Vuolenkosken osakeyhtiö-
                            mallissa kohtaavat kyläyhteisön henki ja osakeyhtiön kyky nopeaan päätöksentekoon
05
                             ja tehokkaaseen toimintaan. Päätöksistä keskustellaan, mutta tarvittaessa pystytään
                             etenemään rivakasti.
                                 Siemen uuteen toimintamalliin kylvettiin viitisen vuotta sitten käynnistyneen
                             Servilla-selvityshankkeen yhteydessä. Servillassa olivat mukana Iitin, Jaalan ja
                             Valkealan kunnat, joista jälkimmäiset kuuluvat nykyisin jo Suur-Kouvolaan. Selvi-
                             tyksen tarkoituksena oli arvioida ja määritellä alueen houkuttelevuutta, potentiaalisia
                             kehittämiskohteita sekä toiminta- ja toteutusmallia. Sen konkreettisina tavoitteina
innohaukka™                  oli saada hankealueelle vuoteen 2015 mennessä 2500 uutta vapaa-ajan ja vakituisen
MAASEUTUASUMINEN
                             asumisen asuntoa ja niihin noin 8000 uutta asukasta. Hankkeen pohjalta syntyi Iitin
                             ja Kouvolan yhteinen Omakylä-hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin Vuolenkosken
                             alueen vetovoimaisuuden lisäämisen rakentamalla toimintamalli modernein palve-
                                                                  luin varustetuille kylille ja niitä täydentäville
                                                                  asuinalueille. Vuolenkoskesta tuli pilottikohde,
                                                                  koska se oli ainut alueelta kartoitetuista 25 kyläs-
                                                                  tä, jossa asiassa lähdettiin etenemään.
                                                                       Kyläyhdistystoiminta on Vuolenkoskella
                                                                  ollut aina aktiivista. Osakeyhtiömalli on tuonut
                                                                  siihen myös liiketoimintaulottuvuuden. Yhdessä
                                                                  tekemiseen on tullut lisää vastuullisuutta, tehoa
                                                                  ja volyymia viemättä päätöksentekoa kuitenkaan
                                                                  pois paikallisten ulottuvilta: kyläläisten omis-
                                                                  tuksessa olevan yhtiön osakkaat kun ovat kylän
                                                                  vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä yrityksiä.
                                                                  Myös osakeyhtiön hallitus muodostuu pääosin
                                                                  kyläläisistä.
                                                                       Luodun yrityksen missio on kehittää Vuo-
Merja Kokkonen on aktiivinen kyläläinen ja kioskiyrittäjä.        lenkosken kylää kylälähtöisesti. Elinkeinoajat-
                                                                  telussa kylä tarvitsee asukkaita ja asukkaat
                                                                  puolestaan palveluita. Sitä myötä sen toimenku-
                                                                  vaan kuuluvat kehittämis-, koulutus-, kiinteistön-
                                                                  jalostus-, markkinointi- ja neuvontapalveluiden
                                                                  organisoiminen ja tuottaminen kylän yrittäjille,
                                                                  asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille.
                                                                       YTJ kertoo yrityksen päätoimialaksi muualla
                                                                  luokittelemattomat rahoituspalvelut, pois lukien
                                                                  vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnan. Sopivam-
                                                                  paa toimialaa ei taida järjestelmä toistaiseksi
                                                                  kuvaT: Jaakko Jaskari




                                                                  tuntea.
                                                                       Iitin kunnalla kun ei varsinaista elikeinopal-
                                                                  velupuolta omasta takaa ole, on yhtiölle jäänyt
                                                                  sopiva markkinarako. Yhtiö ja yhteisö kehittävät
                                                                  Vuolenkoskea kylän tarpeiden mukaisesti, ei
Vuolenkosken tuote on luonnonkaunis maisema.                      kunnan tai kaupungin. Tässä piilee innovaatio.

                                   Rima korkealle
                                   Koko hanke lähti aidosti liikkeelle, kun 7000 asukkaan Iitin kunta myi omistaman-
                                   sa asumiseen ja tulevaan kyläkeskukseen kaavoitetun 7,5 hehtaarin maa-alueen
                                   raakamaan hinnalla Omakylä Vuolenkoski Oy:lle. Osakeyhtiö puolestaan on myynyt
                                   omakoti- ja rivitalotontteja eteenpäin käypään hintaan ja rahoittanut toimintansa alun
                                   tästä saamillaan tuloilla.
                                       Yritys osti maa-alueet vaiheittain. Esimerkiksi kaavatien rakentaminen alkoi syk-
                                   syllä 2009 ja valmistui kesällä 2010. Kunnallistekniikka niin ikään valmistuu vasta
05
                            syksyksi 2010. Kaavoitetun raakamaan hinta oli sopimuksen mukaan euro neliöltä.
                                Omakylä Vuolenkoski Oy:n toimitusjohtaja Janne Koukonen kiittelee hank-
                            keeseen mukaan lähteneen Iitin kunnan ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta.
                            Kiitoksia saa erityisesti kunnanjohtaja Pentti Toivanen, joka yhdessä Mikko Haa-
                            pasen konsulttiyhtiön kanssa on pohtinut Vuolenkosken tilannetta. Nyt kunta näkee,
                            että Vuolenkoskella pystytään toimimaan aikaisempien näyttöjen mukaisesti. Kunta
                            hakee edelleen yhteistä näkemystä Mikko Haapasen kanssa. Hän on myös kuntaa
innohaukka™                 kehittävän yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
MAASEUTUASUMINEN
                                Sen sijaan että palveluita koskevia toiveita huudeltaisiin kuntaan päin, antaa
                            kunta tässä mallissa kylälle mahdollisuuden hoitaa asiansa omasta näkökulmastaan
                            parhaalla tavalla. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toiminnasta on hyötyä kunnalle, jolle
                            tuloutetaan viidennes tonttimyynnin tuloista. Kunnalle on luvassa myös verohyötyjä,
                            mikäli yritys onnistuu houkuttelemaan alueelle lisää asukkaita ja yrityksiä.
                                Myös näkyvyyshyötyjä on ajateltu käytännössä. Iitin kunta on antanut konkreet-
                                                                  tista apua esimerkiksi Rakennusmessuilla vuosi-
                                                                  na 2008-2010. Kunta on osallistunut messukus-
                                                                  tannuksiin ja kylältä on tullut osastolle miehitys.
                                                                  Kuluttajat ja loppukäyttäjät kun mieluummin
                                                                  keskustelevat oikeitten asukkaitten kanssa kuin
                                                                  virkansa puolesta toimivan henkilöstön kanssa.
                                                                  Kuluina messut maksoivat 3000 €, josta kunta
                                                                  maksoi puolet.
                                                                       Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen toiminta
                                                                  keskittyy kehitettävään kyläkeskukseen ja uusi-
                                                                  en asuntojen tonttien myymiseen sen omistamal-
                                                                  la maa-alueella. Kyläkeskukseen on keskitetty
                                                                  asukkaiden tarvitsemia palveluja kaupasta
                                                                  hyvinvointiin, asiointi- ja yrittäjäpalveluihin sekä
                                                                  harrastustoimintaan.
                                                                      Kehitysyhtiö hakee kylään päivittäispal-
                                                                  veluyrittäjien lisäksi myös kylän ulkopuolelle
                                                                  palveluita tuottavaa yritystoimintaa. Metsien ja
                                                                  vesistöjen äärellä voisivat viihtyä esimerkiksi
                                                                  luovan alan työntekijät, Koukonen visioi.
                                                                 © 2010 eriksson arkkitehdit oy




                                                                      Kyläkeskuksen hehtaarin tontilla on ra-
                                                                  kennusoikeutta hulppeat 10 000 kerrosneliötä
                                                                  liiketiloihin ja asumiseen neljässä kerroksessa.
                                                                  Alueen rakentamisen kustannukset ovat arvi-
                                                                  oiden mukaan 24 miljoonaa euroa. Omakylä
                                                                  Vuolenkoski Oy:n tarkoitus ei Koukosen mu-
                                                                  kaan kuitenkaan ole toimia rakennuttajana, vaan
                                                                  olla muilla tavoin mukana kylän kehittämisessä.
Kyläkeskuksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja                Näitä tapoja ovat markkinointi ja kyläkonseptin
rima on asetettu korkealle.                                       kehittäminen sekä rahoituksen hankkiminen.
                                Brändin rakentaminen sen sijaan kuuluu voimakkaasti Omakylä Vuolenkosken
                            markkinoinnista vastaavan elinkeino- ja kehitysyhtiön tehtäviin. Tässä Vuolenkoskel-
                            la on mistä ottaa mallia. Paikkakuntamarkkinoinnista ovat viime aikoina innostuneet
                            niin seudut, kunnat, kaupungit kuin kylätkin. Joukko kunta- ja seutumarkkinoinnin
                            kehittämistyötä tekeviä järjestöjä jopa järjestää vuosittain kuntamarkkinoinnin
                            SM-kisat, joissa mitellään neljässä sarjassa: matkailu, rekrytointi, kilpailukyky sekä
                            vuoden markkinointituote.
05
                                      Innovaation monistettavuus ja soveltuvuus
                                      Vuolenkoskelaisten osakeyhtiömalli ei ole vielä valmis tuote, sillä konsepti tarkentuu
                                      hankkeen edetessä. Koska Omakylä-hankkeessa oli alun alkaen mukana 25 kylää,
                                      nojaa Vuolenkoskenkin toiminta jo valmiiksi yleisemmälle, myös muille kylille
                                      soveltuvalle pohjalle. Mukana ollut ulkopuolinen konsulttiyhtiö on edelleen mukana
                                      Omakylä-hankkeessa. Sen avulla konseptiajatusta on myös mahdollista viedä eteen-
                                      päin. Pilottikylässä myyräntyön tehneellä hallituksella ja yrityksen osakkailla on
innohaukka™                           kehitystyön jäljiltä arvokasta tietotaitoa ja osaamispääomaa hyödynnettäväksi myös
MAASEUTUASUMINEN
                                                                                              muissa kylissä.
                                                                                                  Vuolenkoskelle korva-
                                                                                              merkityn mallin pohjalta
     Yhteisökylissä tehdään yhdessä                                                           on mahdollisuus rakentaa
                                                                                              räätälöity versio myös muihin
     Yhdessä tekemällä voi rakentaa mieleistään asumisympäristöä. Suo-                        kyliin niiden omasta visiosta ja
     meenkin on syntynyt useita yhteisökyliä tai ekokyliä, joissa asumisella                  strategiasta käsin.
     on sekä ekologisia että sosiaalisia tavoitteita.                                             Toimitusjohtaja Kou-
         Mahdollisuus elää ympäristöä säästäen saman henkisessä yhteisössä                    konen näkee, että mallille
     viehättää yhä useampaa. Vihdin Linnanniittuun on syntymässä ekokylä,                     on selvästi kysyntää, ja että
     ja myös Teiskon seudulle on suunnitteilla uusi yhteisökylä. Jo ennes-                    tekijöitä löytyy, kunhan asia
     tään eko- tai yhteisökyliä löytyy useita eri paikkakunnilta kuten Turun                  tuodaan oikealla tavalla esiin.
     saaristosta, Keuruulta ja Kuopiosta.                                                     Vuolenkoski ei suinkaan ole
         Yhteisöllinen asuminen ja oleminen koetaan houkutteleviksi, tietää                   ainoa kylä, joka haluaa turvata
     yhteisökyläasumisen pitkän linjan asiantuntija, useita yhteisökyliä                      lähipalvelujen saatavuuden.
     perustamassa ollut Hannes Tuohiniitty, joka on mukana myös Teis-                         Trendinä on, että kuntakoot
     kon hankkeessa. Suosio voi olla myös vastareaktio ylikorostuneeseen                      kasvavat, palvelut keskittyvät
     individualismiin. Lisäksi yhteisökylä on tapa kokeilla trendikkääksikin                  kuntakeskuksiin, eikä kyläläis-
     muodostunutta maallemuuttoa ilman pelkoa yksinäisyydestä, hän arvioi.                    ten ääni pääse kuuluville.
         Vaikka tilaa useimmillekin asukkaille olisi, ovat tällä hetkellä                         Suomessa on useita Vuo-
     toimivat suomalaiset yhteisökylät tyypillisesti muutaman kymmenen                        lenkosken kaltaisia, hyvien
     asukkaan yhteisöjä. Joissakin yhteisökylissä täysvaltaiseksi jäseneksi                   liikenneyhteyksien varrella ja
     pääsee vasta koeajan jälkeen. Yhteisöllisyyden muotoja on toki yhtä                      kaupunkikeskuksien lähialu-
     monta kuin on yhteisöjäkin, mutta kommuuneihin ei kyliä kannata                          eilla sijaitsevia kyliä, joissa on
     sekoittaa – perheet asuvat omissa taloissaan ja talouksissaan, vaikka osa                haja-asutusalueella kohtalaisen
     tiloista olisikin yhteisiä, ja yhteisö kokoontuisikin säännöllisesti saman               paljon väestöä ja vapaa-ajan
     ruokapöydän ääreen.                                                                      asujia sekä entuudestaan
         Asukaslähtöistä yhteistoimintaa järjestetään ja yhteistä omaisuutta                  oleva pohja palveluverkostolle.
     hallinnoidaan esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta. Tuo-                       Yhteistyö kunnan kanssa on
     hiniityn mukaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin paljon siihen,                      sujuttava, sillä osakeyhtiön
     mitä kylässä tapahtuu. Päätökset pyritään tekemään konsensusmenette-                     toiminnan pohjalla on kunnan
     lyllä.                                                                                   kaavoittama ja raakamaan
         Nimensä mukaisesti ekokylissä pyritään mahdollisimman ekologi-                       hintaan myymä maa-alue.
     seen asumiseen, jota tavoitellaan muun muassa energian säästön, uusiu-                   Konseptoinnin ja monistet-
     tuvien energiamuotojen suosimisen, kierrätyksen ja ekologisen ruoan-                     tavuuden kannalta tämä on
     tuotannon keinoin. Myös rakennusprojekteissa pyritään ekologisuuteen.                    selvä heikkous. Kunnat ja
     Rakenteilla oleviin ekokyliin on suunnitteilla muun muassa saviolki- ja                  päätöksentekoprosessit ovat
     savipaalirakentamista, olki- tai ruokopaalitaloja sekä hirsitaloja. Toki                 vaihtelevia.
     myös tavanomaisempia energiapihejä rakennusratkaisuja nähdään.                               Koukonen uskoo kuiten-
                                                                                              kin, että keskutelujen pohjalta
                                                                                              kaikki tahot ovat potentiaali-
                                      sia. Asenne on tärkeä. Kuntien ja kaupunkien kehittämisen lisästrategiaksi on otetta-
                                      va myös maaseutuasuminen ja sen kehittäminen. Muuten homma ei onnistu.
                                          Vahva yhdistyspohja on yksi osakeyhtiömallin mahdollistavista tekijöistä, ainakin
05
                               Vuolenkoskella, jossa asioita on totuttu hoitamaan yhdessä. Kyläläiset ovat hankkei-
                               siin sitoutuneita ja paikallismielisiä. Unohtaa ei sovi kyläläisten paikallis- ja histo-
                               riantuntemusta.
                                   Kylien ja kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen on herätty myös muualla. Syys-
                               kuussa 2010 käynnistynyt Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteena on lisätä
                               koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä kylien ja kuntien vuoropuhelua sekä
                               keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä.
innohaukka™                    Kampanjan päävastuu on Suomen Kylätoiminta ry:llä.
MAASEUTUASUMINEN
                                   Vuolenkosken osakeyhtiön pesämuna on syntynyt halvalla ostetun maan myyn-
                                                                      nistä moninkertaiseen hintaan. Myytävä maa
                                                                      loppuu aikanaan ja jatkossa tuloja on tultava
                                                                      muualta. Koukonen kertoo, että kunta on halukas
                                                                      ulkoistamaan elinkeinopalveluita kylälähtöisesti
                                                                      osakeyhtiön hoidettaviksi. Tässä onkin Vuolen-
                                                                      kosken jatkon kannalta osakeyhtiön liiketoimin-
                                                                      nan tulevaisuus. Vuolenkoskella vaihtoehtona on
                                                                      kylän vesivoimalaitos ja sen mukanaan tuoma
                                                                      mahdollisuus toimia energiayhtiönä.
                                                                          Juuri omaenergiahankkeeseen Omakylä
                                                                      Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY-
                                                                      keskukselta. Koukoselta keskuksen toiminta
Toimitusjohtaja Janne Koukonen on ylpeä Vuolenkosken                   saa kuitenkin moitteita kankeudesta. Sen sijaan
kylän ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä.                             Koukonen kaipaisi mahdollistavaksi tekijäksi
                                                                       ulkopuolista tahoa, jolla olisi resursseja kehittää
                                                                      ideaa myös jatkoa ja seuraavia kohteita ajatellen.
                                                                      Yksityisiin rahoittajiin Koukonen suhtautuu
                                                                      varoen, koska rahoittajalla voisi olla liian korkeat
                                                                      tuotto-odotukset. Puhtaasti liiketoiminnan ja
                                                                      osakeyhtiön kannalta katsottuna vaihtoehto on
                                                                      varteenotettava.

                                                                                            Investointeja
                                                                       Omakylä Vuolenkoski Oy:n raha-asiat ovat osa-
                                                                    kuvaT: Jaakko Jaskari




                                                                       keyhtiön käsissä. Se tarkoittaa kestävää ansainta-
                                                                       logiikkaa ja voiton tavoittelua, niin kuin osa-
                                                                       keyhtiön kuuluukin. Investointitarpeita on edessä
                                                                       etenkin suurten rakennushankkeiden muodossa.
                                                                       Ne ovat miljoonaluokissa, mutta konseptoinnin
                                    ja erottuvan markkinoinnin avulla on mahdollista vauhdittaa kiinnostusta Vuolen-
                                    koskea ja sen hankkeita kohtaan.



                                    Teoreettinen tuotteistuskustannus


                                         Konseptointi ja monistusmalli (LTS)	                               12.000 €
                                         Markkinointimateriaalit 	                                           8.000 €
                                         Mainonta	                                                          40.000 €
                                         Myyntimateriaalit 	                                                10.000 €
05
                   Konseptoinnin jatkokuluja olisi budjetoitava arviolta 70.000 €. Niistä suurimman
                   osuuden nielee mainonta. Älykkäillä kohderyhmämedioilla peitto on mahdollista
                   saada kuitenkin varsin kattavaksi. Vuolenkosken imu varsinkin loma-asujien keskuu-
                   dessa on jo riittävän hyvä, joten potentiaalia ovat erityisesti yritysten edustajat.

                   Vuolenkoski ja trendit
                   Maailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungissa kuin maa-
innohaukka™        seudulla. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia maailman
MAASEUTUASUMINEN
                   väestöstä, eli viisi miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Kehityksen suunta Suomessa
                   on sama. Turun kaupungin perustamisesta teollistumiseen, suuresta maaltamuutosta
                   tähän päivään suomalaisten kaupunkien väkimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 2009
                   lopussa jo 3,6 miljoonaa suomalaista asui kaupunkimaisissa kunnissa.
                       Toisaalta kaupunkiin yritetään tuoda kylämäisiä piirteitä. Esimerkiksi Vantaan
                   kartanonkosken kylämäisessä miljöössä vietetään koko kylän puurojuhlia, ja Hel-
                   singin Jätkäsaareen nousee asukkaiden visioiden mukaan rakennettava yhteisöllinen
                   kerrostalo. Siirtomaapuutarhojen kysyntä on tarjontaan nähden moninkertainen,
                   ja kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlissa maistellaan jopa junaradan varressa
                   kasvanutta satoa.
                       Vaikka muuttoliikkeen iso virta käy edelleen maaseudulta kaupunkiin päin, myös
                   vastavirtaan ui yhä useampi. Enää ei tarvitse odottaa eläkeikään muuttaakseen aurin-
                   korannalle mieluisamman ympäristön ja yhteisöllisemmän elämäntavan perässä.
                   Kaupungista pakenevat nyt kolmikymppiset, jotka etsivät maaseudulta rehdimpää ja
                   yksinkertaisempaa elämänmuotoa – ja ottavat työt mukanaan. Etätöiden tekeminen ei
                   koskaan ole ollut yhtä helppoa. Myös Vuolenkoski havittelee kyläänsä etätyöläisiä.



                        Linkkejä

                        http://www.vuolenkoski.fi
                        http://www.omakylävuolenkoski.fi
                        http://www.kylatoiminta.fi
                        http://www.maaseutu.fi
                        http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2630121DCDC1B6FC
                        C2256F9E004A48E1/$file/030205_kuopio_ainomarja_kontio.pdf
                        www.kunnat.net
                        http://www.piiri.info/
                        http://www.marmai.fi/uutiset/article329443.ece
                        http://www.sekes.fi/
                        http://www.suoma.fi/Suomeksi.iw3
                        http://www.voimistuvatkylat.fi/
                        http://www.maaseutupolitiikka.fi/

                        Yhteisö- ja ekokylät

                        http://teiskon.yhteisokyla.fi/
                        http://www.yhteisokyla.net/
                        http://vihdinekokyla.fi/
                        http://www.keuruunekokyla.fi/
                        http://www.kivis.fi/fi/mika.html
                        http://rihmasto.fi/node/10
                        http://rihmasto.fi/
05 S
                                                 SWOT: Vuolenkoski – kylälähtöinen kehittäminen




                                                                                               W
                                                              Auttavat tekijät                              Haittaavat tekijät

                                                              Vahvuudet                                        Heikkoudet
                                                   • Tuo kyläläiset aktiivisiksi oman              • Toiminnan käynnistyminen edellyttää
                                                     elinpiirinsä kehittäjiksi                       kunnalta kaavoitetun maan myymistä
innohaukka™
                             Sisäiset tekijät
                                                                                                     raakamaan hinnalla
                                                   • Tuo lähipalveluita sinne, mistä ne
MAASEUTUASUMINEN                                     ovat jo poistuneet tai uhkaavat               • Toiminta kuormittuu pienen aktiivi-
                                                     kadota                                          simman joukon niskaan
                                                   • Edistää yhteisöllisyyttä kylässä              • Prosessi vielä niin alussa, että ei vielä
                                                                                                     muotoutunut helposti kommunikoita-
                                                   • Hyödyntää paikallistuntemusta ja                vissa olevaksi tuotteeksi
                                                     osaamista
                                                                                                   • Osakeyhtiön tulot maakauppojen
                                                                                                     jälkeen epävarmoja




                                                 O T
                                                         Mahdollisuudet                                              Uhat
                                                   • Esittää yhden vaihtoehdon kylien               • Kyläläisten sitouttaminen ja mukaan
                             Ulkoiset tekijät	




                                                     ja kuntien vuorovaikutuksen                      saaminen voi olla vaikeaa aktiivisen
                                                     parantamiseksi                                   kolmannen sektorin tai muun yhteisen
                                                                                                      toiminnan puuttuessa
                                                   • Suomessa lukuisia Vuolenkosken
                                                     kaltaisia kyliä, joihin malli olisi            • Rahoittajien löytyminen rakentami-
                                                     sovellettavissa                                  seen - etenkin taantuman jälkimai-
                                                                                                      ningeissa
                                                   • Kuntakokojen kasvaessa ihmiset
                                                     kaipaavat paikallista kyläiden-                • Kunnat eivät lähde hankkeeseen mukaan
                                                     titeettiä
                                                                                                    • Paikallinen perinnemaisema jarruttaa
                                                                                                      innovatiivista rakentamista




             Suhteet innovaatiojärjestelmään

   Vuolenkoski on kylänä ja yrityksenä hyvin perillä                          ELY-keskus ja Pohjois-Kymen kasvu. Sitran kanssa
   erilaisista innovaatiojärjestelmään kuuluvista asi-                        yritys on ollut puheissa muun muassa kyläkeskuksen
   oista. Koko maaseutuasumisen innovaatio laitettiin                         palveluiden ja yrittäjien haarukoimisen sekä rakenta-
   Vuolenkosken tapauksessa alulle kuntalähtöisessä                           misen etenemisen kartoittamiseksi.
   Servilla-hankkeessa, jonka Iitin kunta toteutti yhdessä                        Innovaation jatkoksi eli rahoittamiseksi ja monista-
   sittemmin Kouvolan osaksi tulleiden Jaalan ja Valkea-                      miseksi Vuolenkosken on löydettävä innovaatiojärjes-
   lan kuntien kanssa. Myös Omakylä-pilottikohteena                           telmään kuuluva taho tai jopa yksityinen kumppani.
   oleminen on tärkeä osa järjestelmää. Voi jopa sanoa,                           Mieluiten toimitusjohtaja Koukonen näkisi in-
   että Vuolenkoski on innovaationa järjestelmän lapsi.                       novaation mahdollistavana tekijänä ja kumppanina
        Sittemmin Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut                            rahoittajatahon, jolla riittäisi mielenkiintoa ja rahkeita
   rahoitusta ELY-keskukselta. Koukonen kertoo kuiten-                        myös innovaation kunnolliseen jatkokehitykseen.
   kin pettyneensä toimintaan, jonka hän näkee kankeu-                        Yksityisen tahon tuotto-odotukset hirvittävät, samoin
   dellaan pikemminkin hankaloittavan kuin edistävän                          riski siitä, että innovaation kaatuessa pyörittämiseen
   innovaation kehittämistä.                                                  joku muu rahastaisi idealla.
        Palvelutarjonnan esiselvityshankkeessa ovat                               Seuraavaksi Omakylä Vuolenkoski Oy jatkaa ky-
   mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maata-                              läkeskuksen kehittämistä. Vuolenkosken kyläkeskus ja
   lousrahasto – Eurooppa investoi maaseutualueisiin,                         rannan polttoainejakopisteen toteutus ovat listalla.



                                                 Lisätietoja:
                                                 Janne Koukonen, + 358 440 490 487, janne.koukonen@vuolenkoski.fi
                                                 Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

Weitere ähnliche Inhalte

Andere mochten auch

Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011Sitra Maamerkit
 
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...Sitra Maamerkit
 
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässä
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässäMaamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässä
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässäSitra Maamerkit
 
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelmaTatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelmaSitra Maamerkit
 
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...Sitra Maamerkit
 
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malli
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malliKari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malli
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malliSitra Maamerkit
 
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...Sitra Maamerkit
 

Andere mochten auch (8)

Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011
Tajun paikka -maaseutuajattelun foorumit 2011
 
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...
Mikko Juntunen 13.9.2012: Naps systems - 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä S...
 
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässä
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässäMaamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässä
Maamerkit-barometri 2011: Maaseutu hyvässä elämässä
 
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelmaTatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma
Tatu Leppänen, Feodor Gurvits 22.12.2011: Saarelan kohteen kannattavuuslaskelma
 
Innohaukka: Tutkimus
Innohaukka: TutkimusInnohaukka: Tutkimus
Innohaukka: Tutkimus
 
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...
Esko Juvonen 24.11.2011: Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella 2014-...
 
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malli
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malliKari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malli
Kari Tappura 13.9.2012: Tampereen Sähköverkko Oy:n malli
 
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...
Outi Ugas, Kirsti Manninen, Ilona Törmikoski 31.10.2012: Näin tehtiin Kasvunv...
 

Mehr von Sitra Maamerkit

Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki
Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden LestijokiJarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki
Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden LestijokiSitra Maamerkit
 
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...Sitra Maamerkit
 
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöön
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöönLea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöön
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöönSitra Maamerkit
 
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistysSitra Maamerkit
 
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistysSitra Maamerkit
 
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tuloksetVaraslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tuloksetSitra Maamerkit
 
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset Sitra Maamerkit
 
Kokeiluraha: Kokeilukortti
Kokeiluraha: KokeilukorttiKokeiluraha: Kokeilukortti
Kokeiluraha: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Sparraava neuvonta: Kokeilukortti
Sparraava neuvonta: KokeilukorttiSparraava neuvonta: Kokeilukortti
Sparraava neuvonta: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Kannustava hallinto: Kokeilukortti
Kannustava hallinto: KokeilukorttiKannustava hallinto: Kokeilukortti
Kannustava hallinto: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Palveluintegraattoritoiminta: Kokeilukortti
Palveluintegraattoritoiminta: KokeilukorttiPalveluintegraattoritoiminta: Kokeilukortti
Palveluintegraattoritoiminta: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Uudet maaseutuosakkuudet: Kokeilukortti
Uudet maaseutuosakkuudet: KokeilukorttiUudet maaseutuosakkuudet: Kokeilukortti
Uudet maaseutuosakkuudet: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Kokeilukulttuuri: Kokeilukortti
Kokeilukulttuuri: KokeilukorttiKokeilukulttuuri: Kokeilukortti
Kokeilukulttuuri: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Kierrätysmaatalous: Kokeilukortti
Kierrätysmaatalous: KokeilukorttiKierrätysmaatalous: Kokeilukortti
Kierrätysmaatalous: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: Kokeilukortti
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: KokeilukorttiAluelämpö-lähienergiaratkaisu: Kokeilukortti
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Maaseutu Hub: Kokeilukortti
Maaseutu Hub: KokeilukorttiMaaseutu Hub: Kokeilukortti
Maaseutu Hub: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Avoin innovaatioympäristö: Kokeilukortti
Avoin innovaatioympäristö: KokeilukorttiAvoin innovaatioympäristö: Kokeilukortti
Avoin innovaatioympäristö: KokeilukorttiSitra Maamerkit
 
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012Sitra Maamerkit
 
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.Sitra Maamerkit
 
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisuja
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisujaMika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisuja
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisujaSitra Maamerkit
 

Mehr von Sitra Maamerkit (20)

Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki
Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden LestijokiJarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki
Jarmo Halonen 31.10.2012: Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki
 
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...
Pentti Meriläinen 31.10.2012: Miksi kirja tarvitaan ja mihin kysyntään se vas...
 
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöön
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöönLea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöön
Lea Konttinen 31.10.2012: Kasvunvarat käyttöön
 
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
 
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
01102012 auvinen nimby2yimby_tuulivoimayhdistys
 
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tuloksetVaraslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman 19.9.2012 työskentelypisteiden tulokset
 
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset
Varaslähtö tulevaan -tapahtuman online-työskentelyn tulokset
 
Kokeiluraha: Kokeilukortti
Kokeiluraha: KokeilukorttiKokeiluraha: Kokeilukortti
Kokeiluraha: Kokeilukortti
 
Sparraava neuvonta: Kokeilukortti
Sparraava neuvonta: KokeilukorttiSparraava neuvonta: Kokeilukortti
Sparraava neuvonta: Kokeilukortti
 
Kannustava hallinto: Kokeilukortti
Kannustava hallinto: KokeilukorttiKannustava hallinto: Kokeilukortti
Kannustava hallinto: Kokeilukortti
 
Palveluintegraattoritoiminta: Kokeilukortti
Palveluintegraattoritoiminta: KokeilukorttiPalveluintegraattoritoiminta: Kokeilukortti
Palveluintegraattoritoiminta: Kokeilukortti
 
Uudet maaseutuosakkuudet: Kokeilukortti
Uudet maaseutuosakkuudet: KokeilukorttiUudet maaseutuosakkuudet: Kokeilukortti
Uudet maaseutuosakkuudet: Kokeilukortti
 
Kokeilukulttuuri: Kokeilukortti
Kokeilukulttuuri: KokeilukorttiKokeilukulttuuri: Kokeilukortti
Kokeilukulttuuri: Kokeilukortti
 
Kierrätysmaatalous: Kokeilukortti
Kierrätysmaatalous: KokeilukorttiKierrätysmaatalous: Kokeilukortti
Kierrätysmaatalous: Kokeilukortti
 
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: Kokeilukortti
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: KokeilukorttiAluelämpö-lähienergiaratkaisu: Kokeilukortti
Aluelämpö-lähienergiaratkaisu: Kokeilukortti
 
Maaseutu Hub: Kokeilukortti
Maaseutu Hub: KokeilukorttiMaaseutu Hub: Kokeilukortti
Maaseutu Hub: Kokeilukortti
 
Avoin innovaatioympäristö: Kokeilukortti
Avoin innovaatioympäristö: KokeilukorttiAvoin innovaatioympäristö: Kokeilukortti
Avoin innovaatioympäristö: Kokeilukortti
 
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012
Ilmastotekojen edellakavijat esittaytyvat 2012
 
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.
Lea Konttinen 19.9.2012:Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa.
 
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisuja
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisujaMika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisuja
Mika Kallio 19.9.2012: Uusiutuvan energian paikallisia kokonaisratkaisuja
 

Innohaukka: Maaseutuasuminen

  • 1. 05 © 2010 eriksson arkkitehdit oy innohaukka™ MAASEUTUASUMINEN KUKA Kuka/mitä: Vuolenkosken kylä /Omakylä Vuolenkoski Oy Avainhenkilöt: Janne Koukonen, toimitusjohtaja ja Mikko Haapanen, hallituksen pj Asukkaat: 450, vapaa-ajan asukkaita 3500 Yrityksen omistajat: 117 asukasta ja 21 yritystä Erikoistuminen: kunnalta ostetun maa-alueen jalostaminen ja myynti, Vuolen- kosken kehittäminen asumisen ja yrittäjyyden osalta Paikkakunta: Vuolenkoski, Iitti INNOVAATIO Mikä: Maaseutukylien kylälähtöinen kehittäminen paikallisten omistuksessa olevan elinkei- no- ja kehitysyhtiön kautta. Tehtävä: Kylän kehittäminen paikallisista lähtökohdista käsin. Osakeyhtiömallin hyödyntämi- nen kylän kehittämisessä. Toimintaperiaate: Kyläläisten omistama elinkeino- ja osakeyhtiö rahoittaa toimintansa alkuvaiheessa kunnalta raakamaan hinnalla ostamansa maa-alueen myynnillä. Yhtiön ensimmäinen projekti on kyläkeskuksen kehittäminen ja elinkeinopalveluiden tuominen kylään. Kohteet: Kylälähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet kylät, joissa kohtalaisesti asukkaita ja va- paa-ajan asukkaita haja-asutusalueella. Peruspalvelurakenne ja vahva kolmas sektori valmiina. Liiketoimintaulottuvuus: Oman kylän kehityshankkeet, maanmyynti; kylän kehittämisen konsepti, sovelletta- vissa useisiin kyliin. Kimmoke: Kuntien kasvaessa palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Kylälähtöisellä kehittämisellä paikalliset tavoittelevat haluamiaan palveluita kyläkeskukseen. Eettinen hyöty: Pienten kylien omaehtoinen kehittäminen. Tarvittavien palveluiden saatavuuden tur- vaaminen. Yhteisöllisyyden kasvaminen.
  • 2. 05 innohaukka™ MAASEUTUASUMINEN Kyläyhteisöstä kyläyhtiöksi Iitin kunnassa, pohjoisessa Kymenlaaksossa sijaitsevassa Vuolenkosken kylässä asiat on totuttu hoitamaan itse. Kyläläiset ovat perustaneet elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy:n. Sitä pyörittävät ja omistavat paikalliset kehittääkseen kylälähtöistä liiketoimintaa. Vuolenkoskella on ollut todistettavasti toimin- taa jo 6000 vuotta sitten, kun samalla paikalla ihmiset tekivät kalliomaalauksia. Tänä päivänä toimeliaisuus tuntuu jatkuvan. Vuolenkoskelaiset ovat ylpeitä paikallisesta ahkeruudesta ja tal- koohengestä, joilla on saatu aikaan kylään muun muassa valaistu kevyen liikenteen väylä. Kaikkeen ei talkootyöllä kuitenkaan kykene. Vuolenkosken kylälähtöistä kehittämistä varten Mikko Haapanen ja Steen Manelius perustivat kuva: Jaakko Jaskari vuonna 2007 yhtiön, joka seuraavan vuoden alussa siirtyi kyläläisten omistukseen. Nyt elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuo- lenkoski Oy vastaa kylän vision toteuttamisesta ja kylän yhteisten palvelujen organisoimisesta. Vuolenkoski aikoo kääntää muuttovirran takaisin Sen omistavat nykyisin Vuolenkoskella asuvista maaseutuasumiseen. noin 450 vakituisesta ja 3500 vapaa-ajan asuk- kaista 138 osakasta. He ovat vakituista tai vapaa- ajan asukkaita, mukana on myös 21 paikallista yritystä. Vuolenkosken osakeyhtiö- mallissa kohtaavat kyläyhteisön henki ja osakeyhtiön kyky nopeaan päätöksentekoon
  • 3. 05 ja tehokkaaseen toimintaan. Päätöksistä keskustellaan, mutta tarvittaessa pystytään etenemään rivakasti. Siemen uuteen toimintamalliin kylvettiin viitisen vuotta sitten käynnistyneen Servilla-selvityshankkeen yhteydessä. Servillassa olivat mukana Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat, joista jälkimmäiset kuuluvat nykyisin jo Suur-Kouvolaan. Selvi- tyksen tarkoituksena oli arvioida ja määritellä alueen houkuttelevuutta, potentiaalisia kehittämiskohteita sekä toiminta- ja toteutusmallia. Sen konkreettisina tavoitteina innohaukka™ oli saada hankealueelle vuoteen 2015 mennessä 2500 uutta vapaa-ajan ja vakituisen MAASEUTUASUMINEN asumisen asuntoa ja niihin noin 8000 uutta asukasta. Hankkeen pohjalta syntyi Iitin ja Kouvolan yhteinen Omakylä-hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin Vuolenkosken alueen vetovoimaisuuden lisäämisen rakentamalla toimintamalli modernein palve- luin varustetuille kylille ja niitä täydentäville asuinalueille. Vuolenkoskesta tuli pilottikohde, koska se oli ainut alueelta kartoitetuista 25 kyläs- tä, jossa asiassa lähdettiin etenemään. Kyläyhdistystoiminta on Vuolenkoskella ollut aina aktiivista. Osakeyhtiömalli on tuonut siihen myös liiketoimintaulottuvuuden. Yhdessä tekemiseen on tullut lisää vastuullisuutta, tehoa ja volyymia viemättä päätöksentekoa kuitenkaan pois paikallisten ulottuvilta: kyläläisten omis- tuksessa olevan yhtiön osakkaat kun ovat kylän vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä yrityksiä. Myös osakeyhtiön hallitus muodostuu pääosin kyläläisistä. Luodun yrityksen missio on kehittää Vuo- Merja Kokkonen on aktiivinen kyläläinen ja kioskiyrittäjä. lenkosken kylää kylälähtöisesti. Elinkeinoajat- telussa kylä tarvitsee asukkaita ja asukkaat puolestaan palveluita. Sitä myötä sen toimenku- vaan kuuluvat kehittämis-, koulutus-, kiinteistön- jalostus-, markkinointi- ja neuvontapalveluiden organisoiminen ja tuottaminen kylän yrittäjille, asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille. YTJ kertoo yrityksen päätoimialaksi muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut, pois lukien vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnan. Sopivam- paa toimialaa ei taida järjestelmä toistaiseksi kuvaT: Jaakko Jaskari tuntea. Iitin kunnalla kun ei varsinaista elikeinopal- velupuolta omasta takaa ole, on yhtiölle jäänyt sopiva markkinarako. Yhtiö ja yhteisö kehittävät Vuolenkoskea kylän tarpeiden mukaisesti, ei Vuolenkosken tuote on luonnonkaunis maisema. kunnan tai kaupungin. Tässä piilee innovaatio. Rima korkealle Koko hanke lähti aidosti liikkeelle, kun 7000 asukkaan Iitin kunta myi omistaman- sa asumiseen ja tulevaan kyläkeskukseen kaavoitetun 7,5 hehtaarin maa-alueen raakamaan hinnalla Omakylä Vuolenkoski Oy:lle. Osakeyhtiö puolestaan on myynyt omakoti- ja rivitalotontteja eteenpäin käypään hintaan ja rahoittanut toimintansa alun tästä saamillaan tuloilla. Yritys osti maa-alueet vaiheittain. Esimerkiksi kaavatien rakentaminen alkoi syk- syllä 2009 ja valmistui kesällä 2010. Kunnallistekniikka niin ikään valmistuu vasta
  • 4. 05 syksyksi 2010. Kaavoitetun raakamaan hinta oli sopimuksen mukaan euro neliöltä. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toimitusjohtaja Janne Koukonen kiittelee hank- keeseen mukaan lähteneen Iitin kunnan ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. Kiitoksia saa erityisesti kunnanjohtaja Pentti Toivanen, joka yhdessä Mikko Haa- pasen konsulttiyhtiön kanssa on pohtinut Vuolenkosken tilannetta. Nyt kunta näkee, että Vuolenkoskella pystytään toimimaan aikaisempien näyttöjen mukaisesti. Kunta hakee edelleen yhteistä näkemystä Mikko Haapasen kanssa. Hän on myös kuntaa innohaukka™ kehittävän yhtiön hallituksen puheenjohtaja. MAASEUTUASUMINEN Sen sijaan että palveluita koskevia toiveita huudeltaisiin kuntaan päin, antaa kunta tässä mallissa kylälle mahdollisuuden hoitaa asiansa omasta näkökulmastaan parhaalla tavalla. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toiminnasta on hyötyä kunnalle, jolle tuloutetaan viidennes tonttimyynnin tuloista. Kunnalle on luvassa myös verohyötyjä, mikäli yritys onnistuu houkuttelemaan alueelle lisää asukkaita ja yrityksiä. Myös näkyvyyshyötyjä on ajateltu käytännössä. Iitin kunta on antanut konkreet- tista apua esimerkiksi Rakennusmessuilla vuosi- na 2008-2010. Kunta on osallistunut messukus- tannuksiin ja kylältä on tullut osastolle miehitys. Kuluttajat ja loppukäyttäjät kun mieluummin keskustelevat oikeitten asukkaitten kanssa kuin virkansa puolesta toimivan henkilöstön kanssa. Kuluina messut maksoivat 3000 €, josta kunta maksoi puolet. Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen toiminta keskittyy kehitettävään kyläkeskukseen ja uusi- en asuntojen tonttien myymiseen sen omistamal- la maa-alueella. Kyläkeskukseen on keskitetty asukkaiden tarvitsemia palveluja kaupasta hyvinvointiin, asiointi- ja yrittäjäpalveluihin sekä harrastustoimintaan. Kehitysyhtiö hakee kylään päivittäispal- veluyrittäjien lisäksi myös kylän ulkopuolelle palveluita tuottavaa yritystoimintaa. Metsien ja vesistöjen äärellä voisivat viihtyä esimerkiksi luovan alan työntekijät, Koukonen visioi. © 2010 eriksson arkkitehdit oy Kyläkeskuksen hehtaarin tontilla on ra- kennusoikeutta hulppeat 10 000 kerrosneliötä liiketiloihin ja asumiseen neljässä kerroksessa. Alueen rakentamisen kustannukset ovat arvi- oiden mukaan 24 miljoonaa euroa. Omakylä Vuolenkoski Oy:n tarkoitus ei Koukosen mu- kaan kuitenkaan ole toimia rakennuttajana, vaan olla muilla tavoin mukana kylän kehittämisessä. Kyläkeskuksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja Näitä tapoja ovat markkinointi ja kyläkonseptin rima on asetettu korkealle. kehittäminen sekä rahoituksen hankkiminen. Brändin rakentaminen sen sijaan kuuluu voimakkaasti Omakylä Vuolenkosken markkinoinnista vastaavan elinkeino- ja kehitysyhtiön tehtäviin. Tässä Vuolenkoskel- la on mistä ottaa mallia. Paikkakuntamarkkinoinnista ovat viime aikoina innostuneet niin seudut, kunnat, kaupungit kuin kylätkin. Joukko kunta- ja seutumarkkinoinnin kehittämistyötä tekeviä järjestöjä jopa järjestää vuosittain kuntamarkkinoinnin SM-kisat, joissa mitellään neljässä sarjassa: matkailu, rekrytointi, kilpailukyky sekä vuoden markkinointituote.
  • 5. 05 Innovaation monistettavuus ja soveltuvuus Vuolenkoskelaisten osakeyhtiömalli ei ole vielä valmis tuote, sillä konsepti tarkentuu hankkeen edetessä. Koska Omakylä-hankkeessa oli alun alkaen mukana 25 kylää, nojaa Vuolenkoskenkin toiminta jo valmiiksi yleisemmälle, myös muille kylille soveltuvalle pohjalle. Mukana ollut ulkopuolinen konsulttiyhtiö on edelleen mukana Omakylä-hankkeessa. Sen avulla konseptiajatusta on myös mahdollista viedä eteen- päin. Pilottikylässä myyräntyön tehneellä hallituksella ja yrityksen osakkailla on innohaukka™ kehitystyön jäljiltä arvokasta tietotaitoa ja osaamispääomaa hyödynnettäväksi myös MAASEUTUASUMINEN muissa kylissä. Vuolenkoskelle korva- merkityn mallin pohjalta Yhteisökylissä tehdään yhdessä on mahdollisuus rakentaa räätälöity versio myös muihin Yhdessä tekemällä voi rakentaa mieleistään asumisympäristöä. Suo- kyliin niiden omasta visiosta ja meenkin on syntynyt useita yhteisökyliä tai ekokyliä, joissa asumisella strategiasta käsin. on sekä ekologisia että sosiaalisia tavoitteita. Toimitusjohtaja Kou- Mahdollisuus elää ympäristöä säästäen saman henkisessä yhteisössä konen näkee, että mallille viehättää yhä useampaa. Vihdin Linnanniittuun on syntymässä ekokylä, on selvästi kysyntää, ja että ja myös Teiskon seudulle on suunnitteilla uusi yhteisökylä. Jo ennes- tekijöitä löytyy, kunhan asia tään eko- tai yhteisökyliä löytyy useita eri paikkakunnilta kuten Turun tuodaan oikealla tavalla esiin. saaristosta, Keuruulta ja Kuopiosta. Vuolenkoski ei suinkaan ole Yhteisöllinen asuminen ja oleminen koetaan houkutteleviksi, tietää ainoa kylä, joka haluaa turvata yhteisökyläasumisen pitkän linjan asiantuntija, useita yhteisökyliä lähipalvelujen saatavuuden. perustamassa ollut Hannes Tuohiniitty, joka on mukana myös Teis- Trendinä on, että kuntakoot kon hankkeessa. Suosio voi olla myös vastareaktio ylikorostuneeseen kasvavat, palvelut keskittyvät individualismiin. Lisäksi yhteisökylä on tapa kokeilla trendikkääksikin kuntakeskuksiin, eikä kyläläis- muodostunutta maallemuuttoa ilman pelkoa yksinäisyydestä, hän arvioi. ten ääni pääse kuuluville. Vaikka tilaa useimmillekin asukkaille olisi, ovat tällä hetkellä Suomessa on useita Vuo- toimivat suomalaiset yhteisökylät tyypillisesti muutaman kymmenen lenkosken kaltaisia, hyvien asukkaan yhteisöjä. Joissakin yhteisökylissä täysvaltaiseksi jäseneksi liikenneyhteyksien varrella ja pääsee vasta koeajan jälkeen. Yhteisöllisyyden muotoja on toki yhtä kaupunkikeskuksien lähialu- monta kuin on yhteisöjäkin, mutta kommuuneihin ei kyliä kannata eilla sijaitsevia kyliä, joissa on sekoittaa – perheet asuvat omissa taloissaan ja talouksissaan, vaikka osa haja-asutusalueella kohtalaisen tiloista olisikin yhteisiä, ja yhteisö kokoontuisikin säännöllisesti saman paljon väestöä ja vapaa-ajan ruokapöydän ääreen. asujia sekä entuudestaan Asukaslähtöistä yhteistoimintaa järjestetään ja yhteistä omaisuutta oleva pohja palveluverkostolle. hallinnoidaan esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta. Tuo- Yhteistyö kunnan kanssa on hiniityn mukaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin paljon siihen, sujuttava, sillä osakeyhtiön mitä kylässä tapahtuu. Päätökset pyritään tekemään konsensusmenette- toiminnan pohjalla on kunnan lyllä. kaavoittama ja raakamaan Nimensä mukaisesti ekokylissä pyritään mahdollisimman ekologi- hintaan myymä maa-alue. seen asumiseen, jota tavoitellaan muun muassa energian säästön, uusiu- Konseptoinnin ja monistet- tuvien energiamuotojen suosimisen, kierrätyksen ja ekologisen ruoan- tavuuden kannalta tämä on tuotannon keinoin. Myös rakennusprojekteissa pyritään ekologisuuteen. selvä heikkous. Kunnat ja Rakenteilla oleviin ekokyliin on suunnitteilla muun muassa saviolki- ja päätöksentekoprosessit ovat savipaalirakentamista, olki- tai ruokopaalitaloja sekä hirsitaloja. Toki vaihtelevia. myös tavanomaisempia energiapihejä rakennusratkaisuja nähdään. Koukonen uskoo kuiten- kin, että keskutelujen pohjalta kaikki tahot ovat potentiaali- sia. Asenne on tärkeä. Kuntien ja kaupunkien kehittämisen lisästrategiaksi on otetta- va myös maaseutuasuminen ja sen kehittäminen. Muuten homma ei onnistu. Vahva yhdistyspohja on yksi osakeyhtiömallin mahdollistavista tekijöistä, ainakin
  • 6. 05 Vuolenkoskella, jossa asioita on totuttu hoitamaan yhdessä. Kyläläiset ovat hankkei- siin sitoutuneita ja paikallismielisiä. Unohtaa ei sovi kyläläisten paikallis- ja histo- riantuntemusta. Kylien ja kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen on herätty myös muualla. Syys- kuussa 2010 käynnistynyt Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteena on lisätä koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä kylien ja kuntien vuoropuhelua sekä keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä. innohaukka™ Kampanjan päävastuu on Suomen Kylätoiminta ry:llä. MAASEUTUASUMINEN Vuolenkosken osakeyhtiön pesämuna on syntynyt halvalla ostetun maan myyn- nistä moninkertaiseen hintaan. Myytävä maa loppuu aikanaan ja jatkossa tuloja on tultava muualta. Koukonen kertoo, että kunta on halukas ulkoistamaan elinkeinopalveluita kylälähtöisesti osakeyhtiön hoidettaviksi. Tässä onkin Vuolen- kosken jatkon kannalta osakeyhtiön liiketoimin- nan tulevaisuus. Vuolenkoskella vaihtoehtona on kylän vesivoimalaitos ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus toimia energiayhtiönä. Juuri omaenergiahankkeeseen Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY- keskukselta. Koukoselta keskuksen toiminta Toimitusjohtaja Janne Koukonen on ylpeä Vuolenkosken saa kuitenkin moitteita kankeudesta. Sen sijaan kylän ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä. Koukonen kaipaisi mahdollistavaksi tekijäksi ulkopuolista tahoa, jolla olisi resursseja kehittää ideaa myös jatkoa ja seuraavia kohteita ajatellen. Yksityisiin rahoittajiin Koukonen suhtautuu varoen, koska rahoittajalla voisi olla liian korkeat tuotto-odotukset. Puhtaasti liiketoiminnan ja osakeyhtiön kannalta katsottuna vaihtoehto on varteenotettava. Investointeja Omakylä Vuolenkoski Oy:n raha-asiat ovat osa- kuvaT: Jaakko Jaskari keyhtiön käsissä. Se tarkoittaa kestävää ansainta- logiikkaa ja voiton tavoittelua, niin kuin osa- keyhtiön kuuluukin. Investointitarpeita on edessä etenkin suurten rakennushankkeiden muodossa. Ne ovat miljoonaluokissa, mutta konseptoinnin ja erottuvan markkinoinnin avulla on mahdollista vauhdittaa kiinnostusta Vuolen- koskea ja sen hankkeita kohtaan. Teoreettinen tuotteistuskustannus Konseptointi ja monistusmalli (LTS) 12.000 € Markkinointimateriaalit 8.000 € Mainonta 40.000 € Myyntimateriaalit 10.000 €
  • 7. 05 Konseptoinnin jatkokuluja olisi budjetoitava arviolta 70.000 €. Niistä suurimman osuuden nielee mainonta. Älykkäillä kohderyhmämedioilla peitto on mahdollista saada kuitenkin varsin kattavaksi. Vuolenkosken imu varsinkin loma-asujien keskuu- dessa on jo riittävän hyvä, joten potentiaalia ovat erityisesti yritysten edustajat. Vuolenkoski ja trendit Maailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungissa kuin maa- innohaukka™ seudulla. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia maailman MAASEUTUASUMINEN väestöstä, eli viisi miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Kehityksen suunta Suomessa on sama. Turun kaupungin perustamisesta teollistumiseen, suuresta maaltamuutosta tähän päivään suomalaisten kaupunkien väkimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 2009 lopussa jo 3,6 miljoonaa suomalaista asui kaupunkimaisissa kunnissa. Toisaalta kaupunkiin yritetään tuoda kylämäisiä piirteitä. Esimerkiksi Vantaan kartanonkosken kylämäisessä miljöössä vietetään koko kylän puurojuhlia, ja Hel- singin Jätkäsaareen nousee asukkaiden visioiden mukaan rakennettava yhteisöllinen kerrostalo. Siirtomaapuutarhojen kysyntä on tarjontaan nähden moninkertainen, ja kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlissa maistellaan jopa junaradan varressa kasvanutta satoa. Vaikka muuttoliikkeen iso virta käy edelleen maaseudulta kaupunkiin päin, myös vastavirtaan ui yhä useampi. Enää ei tarvitse odottaa eläkeikään muuttaakseen aurin- korannalle mieluisamman ympäristön ja yhteisöllisemmän elämäntavan perässä. Kaupungista pakenevat nyt kolmikymppiset, jotka etsivät maaseudulta rehdimpää ja yksinkertaisempaa elämänmuotoa – ja ottavat työt mukanaan. Etätöiden tekeminen ei koskaan ole ollut yhtä helppoa. Myös Vuolenkoski havittelee kyläänsä etätyöläisiä. Linkkejä http://www.vuolenkoski.fi http://www.omakylävuolenkoski.fi http://www.kylatoiminta.fi http://www.maaseutu.fi http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2630121DCDC1B6FC C2256F9E004A48E1/$file/030205_kuopio_ainomarja_kontio.pdf www.kunnat.net http://www.piiri.info/ http://www.marmai.fi/uutiset/article329443.ece http://www.sekes.fi/ http://www.suoma.fi/Suomeksi.iw3 http://www.voimistuvatkylat.fi/ http://www.maaseutupolitiikka.fi/ Yhteisö- ja ekokylät http://teiskon.yhteisokyla.fi/ http://www.yhteisokyla.net/ http://vihdinekokyla.fi/ http://www.keuruunekokyla.fi/ http://www.kivis.fi/fi/mika.html http://rihmasto.fi/node/10 http://rihmasto.fi/
  • 8. 05 S SWOT: Vuolenkoski – kylälähtöinen kehittäminen W Auttavat tekijät Haittaavat tekijät Vahvuudet Heikkoudet • Tuo kyläläiset aktiivisiksi oman • Toiminnan käynnistyminen edellyttää elinpiirinsä kehittäjiksi kunnalta kaavoitetun maan myymistä innohaukka™ Sisäiset tekijät raakamaan hinnalla • Tuo lähipalveluita sinne, mistä ne MAASEUTUASUMINEN ovat jo poistuneet tai uhkaavat • Toiminta kuormittuu pienen aktiivi- kadota simman joukon niskaan • Edistää yhteisöllisyyttä kylässä • Prosessi vielä niin alussa, että ei vielä muotoutunut helposti kommunikoita- • Hyödyntää paikallistuntemusta ja vissa olevaksi tuotteeksi osaamista • Osakeyhtiön tulot maakauppojen jälkeen epävarmoja O T Mahdollisuudet Uhat • Esittää yhden vaihtoehdon kylien • Kyläläisten sitouttaminen ja mukaan Ulkoiset tekijät ja kuntien vuorovaikutuksen saaminen voi olla vaikeaa aktiivisen parantamiseksi kolmannen sektorin tai muun yhteisen toiminnan puuttuessa • Suomessa lukuisia Vuolenkosken kaltaisia kyliä, joihin malli olisi • Rahoittajien löytyminen rakentami- sovellettavissa seen - etenkin taantuman jälkimai- ningeissa • Kuntakokojen kasvaessa ihmiset kaipaavat paikallista kyläiden- • Kunnat eivät lähde hankkeeseen mukaan titeettiä • Paikallinen perinnemaisema jarruttaa innovatiivista rakentamista Suhteet innovaatiojärjestelmään Vuolenkoski on kylänä ja yrityksenä hyvin perillä ELY-keskus ja Pohjois-Kymen kasvu. Sitran kanssa erilaisista innovaatiojärjestelmään kuuluvista asi- yritys on ollut puheissa muun muassa kyläkeskuksen oista. Koko maaseutuasumisen innovaatio laitettiin palveluiden ja yrittäjien haarukoimisen sekä rakenta- Vuolenkosken tapauksessa alulle kuntalähtöisessä misen etenemisen kartoittamiseksi. Servilla-hankkeessa, jonka Iitin kunta toteutti yhdessä Innovaation jatkoksi eli rahoittamiseksi ja monista- sittemmin Kouvolan osaksi tulleiden Jaalan ja Valkea- miseksi Vuolenkosken on löydettävä innovaatiojärjes- lan kuntien kanssa. Myös Omakylä-pilottikohteena telmään kuuluva taho tai jopa yksityinen kumppani. oleminen on tärkeä osa järjestelmää. Voi jopa sanoa, Mieluiten toimitusjohtaja Koukonen näkisi in- että Vuolenkoski on innovaationa järjestelmän lapsi. novaation mahdollistavana tekijänä ja kumppanina Sittemmin Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoittajatahon, jolla riittäisi mielenkiintoa ja rahkeita rahoitusta ELY-keskukselta. Koukonen kertoo kuiten- myös innovaation kunnolliseen jatkokehitykseen. kin pettyneensä toimintaan, jonka hän näkee kankeu- Yksityisen tahon tuotto-odotukset hirvittävät, samoin dellaan pikemminkin hankaloittavan kuin edistävän riski siitä, että innovaation kaatuessa pyörittämiseen innovaation kehittämistä. joku muu rahastaisi idealla. Palvelutarjonnan esiselvityshankkeessa ovat Seuraavaksi Omakylä Vuolenkoski Oy jatkaa ky- mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maata- läkeskuksen kehittämistä. Vuolenkosken kyläkeskus ja lousrahasto – Eurooppa investoi maaseutualueisiin, rannan polttoainejakopisteen toteutus ovat listalla. Lisätietoja: Janne Koukonen, + 358 440 490 487, janne.koukonen@vuolenkoski.fi Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi