Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.
2. 05
innohaukka™
MAASEUTUASUMINEN
Kyläyhteisöstä
kyläyhtiöksi
Iitin kunnassa, pohjoisessa Kymenlaaksossa
sijaitsevassa Vuolenkosken kylässä asiat on totuttu
hoitamaan itse. Kyläläiset ovat perustaneet
elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski
Oy:n. Sitä pyörittävät ja omistavat paikalliset
kehittääkseen kylälähtöistä liiketoimintaa.
Vuolenkoskella on ollut todistettavasti toimin-
taa jo 6000 vuotta sitten, kun samalla paikalla
ihmiset tekivät kalliomaalauksia. Tänä päivänä
toimeliaisuus tuntuu jatkuvan. Vuolenkoskelaiset
ovat ylpeitä paikallisesta ahkeruudesta ja tal-
koohengestä, joilla on saatu aikaan kylään muun
muassa valaistu kevyen liikenteen väylä.
Kaikkeen ei talkootyöllä kuitenkaan kykene.
Vuolenkosken kylälähtöistä kehittämistä varten
Mikko Haapanen ja Steen Manelius perustivat
kuva: Jaakko Jaskari
vuonna 2007 yhtiön, joka seuraavan vuoden
alussa siirtyi kyläläisten omistukseen.
Nyt elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuo-
lenkoski Oy vastaa kylän vision toteuttamisesta
ja kylän yhteisten palvelujen organisoimisesta.
Vuolenkoski aikoo kääntää muuttovirran takaisin Sen omistavat nykyisin Vuolenkoskella asuvista
maaseutuasumiseen. noin 450 vakituisesta ja 3500 vapaa-ajan asuk-
kaista 138 osakasta. He ovat vakituista tai vapaa-
ajan asukkaita, mukana on myös 21 paikallista yritystä. Vuolenkosken osakeyhtiö-
mallissa kohtaavat kyläyhteisön henki ja osakeyhtiön kyky nopeaan päätöksentekoon
3. 05
ja tehokkaaseen toimintaan. Päätöksistä keskustellaan, mutta tarvittaessa pystytään
etenemään rivakasti.
Siemen uuteen toimintamalliin kylvettiin viitisen vuotta sitten käynnistyneen
Servilla-selvityshankkeen yhteydessä. Servillassa olivat mukana Iitin, Jaalan ja
Valkealan kunnat, joista jälkimmäiset kuuluvat nykyisin jo Suur-Kouvolaan. Selvi-
tyksen tarkoituksena oli arvioida ja määritellä alueen houkuttelevuutta, potentiaalisia
kehittämiskohteita sekä toiminta- ja toteutusmallia. Sen konkreettisina tavoitteina
innohaukka™ oli saada hankealueelle vuoteen 2015 mennessä 2500 uutta vapaa-ajan ja vakituisen
MAASEUTUASUMINEN
asumisen asuntoa ja niihin noin 8000 uutta asukasta. Hankkeen pohjalta syntyi Iitin
ja Kouvolan yhteinen Omakylä-hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin Vuolenkosken
alueen vetovoimaisuuden lisäämisen rakentamalla toimintamalli modernein palve-
luin varustetuille kylille ja niitä täydentäville
asuinalueille. Vuolenkoskesta tuli pilottikohde,
koska se oli ainut alueelta kartoitetuista 25 kyläs-
tä, jossa asiassa lähdettiin etenemään.
Kyläyhdistystoiminta on Vuolenkoskella
ollut aina aktiivista. Osakeyhtiömalli on tuonut
siihen myös liiketoimintaulottuvuuden. Yhdessä
tekemiseen on tullut lisää vastuullisuutta, tehoa
ja volyymia viemättä päätöksentekoa kuitenkaan
pois paikallisten ulottuvilta: kyläläisten omis-
tuksessa olevan yhtiön osakkaat kun ovat kylän
vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä yrityksiä.
Myös osakeyhtiön hallitus muodostuu pääosin
kyläläisistä.
Luodun yrityksen missio on kehittää Vuo-
Merja Kokkonen on aktiivinen kyläläinen ja kioskiyrittäjä. lenkosken kylää kylälähtöisesti. Elinkeinoajat-
telussa kylä tarvitsee asukkaita ja asukkaat
puolestaan palveluita. Sitä myötä sen toimenku-
vaan kuuluvat kehittämis-, koulutus-, kiinteistön-
jalostus-, markkinointi- ja neuvontapalveluiden
organisoiminen ja tuottaminen kylän yrittäjille,
asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille.
YTJ kertoo yrityksen päätoimialaksi muualla
luokittelemattomat rahoituspalvelut, pois lukien
vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnan. Sopivam-
paa toimialaa ei taida järjestelmä toistaiseksi
kuvaT: Jaakko Jaskari
tuntea.
Iitin kunnalla kun ei varsinaista elikeinopal-
velupuolta omasta takaa ole, on yhtiölle jäänyt
sopiva markkinarako. Yhtiö ja yhteisö kehittävät
Vuolenkoskea kylän tarpeiden mukaisesti, ei
Vuolenkosken tuote on luonnonkaunis maisema. kunnan tai kaupungin. Tässä piilee innovaatio.
Rima korkealle
Koko hanke lähti aidosti liikkeelle, kun 7000 asukkaan Iitin kunta myi omistaman-
sa asumiseen ja tulevaan kyläkeskukseen kaavoitetun 7,5 hehtaarin maa-alueen
raakamaan hinnalla Omakylä Vuolenkoski Oy:lle. Osakeyhtiö puolestaan on myynyt
omakoti- ja rivitalotontteja eteenpäin käypään hintaan ja rahoittanut toimintansa alun
tästä saamillaan tuloilla.
Yritys osti maa-alueet vaiheittain. Esimerkiksi kaavatien rakentaminen alkoi syk-
syllä 2009 ja valmistui kesällä 2010. Kunnallistekniikka niin ikään valmistuu vasta
5. 05
Innovaation monistettavuus ja soveltuvuus
Vuolenkoskelaisten osakeyhtiömalli ei ole vielä valmis tuote, sillä konsepti tarkentuu
hankkeen edetessä. Koska Omakylä-hankkeessa oli alun alkaen mukana 25 kylää,
nojaa Vuolenkoskenkin toiminta jo valmiiksi yleisemmälle, myös muille kylille
soveltuvalle pohjalle. Mukana ollut ulkopuolinen konsulttiyhtiö on edelleen mukana
Omakylä-hankkeessa. Sen avulla konseptiajatusta on myös mahdollista viedä eteen-
päin. Pilottikylässä myyräntyön tehneellä hallituksella ja yrityksen osakkailla on
innohaukka™ kehitystyön jäljiltä arvokasta tietotaitoa ja osaamispääomaa hyödynnettäväksi myös
MAASEUTUASUMINEN
muissa kylissä.
Vuolenkoskelle korva-
merkityn mallin pohjalta
Yhteisökylissä tehdään yhdessä on mahdollisuus rakentaa
räätälöity versio myös muihin
Yhdessä tekemällä voi rakentaa mieleistään asumisympäristöä. Suo- kyliin niiden omasta visiosta ja
meenkin on syntynyt useita yhteisökyliä tai ekokyliä, joissa asumisella strategiasta käsin.
on sekä ekologisia että sosiaalisia tavoitteita. Toimitusjohtaja Kou-
Mahdollisuus elää ympäristöä säästäen saman henkisessä yhteisössä konen näkee, että mallille
viehättää yhä useampaa. Vihdin Linnanniittuun on syntymässä ekokylä, on selvästi kysyntää, ja että
ja myös Teiskon seudulle on suunnitteilla uusi yhteisökylä. Jo ennes- tekijöitä löytyy, kunhan asia
tään eko- tai yhteisökyliä löytyy useita eri paikkakunnilta kuten Turun tuodaan oikealla tavalla esiin.
saaristosta, Keuruulta ja Kuopiosta. Vuolenkoski ei suinkaan ole
Yhteisöllinen asuminen ja oleminen koetaan houkutteleviksi, tietää ainoa kylä, joka haluaa turvata
yhteisökyläasumisen pitkän linjan asiantuntija, useita yhteisökyliä lähipalvelujen saatavuuden.
perustamassa ollut Hannes Tuohiniitty, joka on mukana myös Teis- Trendinä on, että kuntakoot
kon hankkeessa. Suosio voi olla myös vastareaktio ylikorostuneeseen kasvavat, palvelut keskittyvät
individualismiin. Lisäksi yhteisökylä on tapa kokeilla trendikkääksikin kuntakeskuksiin, eikä kyläläis-
muodostunutta maallemuuttoa ilman pelkoa yksinäisyydestä, hän arvioi. ten ääni pääse kuuluville.
Vaikka tilaa useimmillekin asukkaille olisi, ovat tällä hetkellä Suomessa on useita Vuo-
toimivat suomalaiset yhteisökylät tyypillisesti muutaman kymmenen lenkosken kaltaisia, hyvien
asukkaan yhteisöjä. Joissakin yhteisökylissä täysvaltaiseksi jäseneksi liikenneyhteyksien varrella ja
pääsee vasta koeajan jälkeen. Yhteisöllisyyden muotoja on toki yhtä kaupunkikeskuksien lähialu-
monta kuin on yhteisöjäkin, mutta kommuuneihin ei kyliä kannata eilla sijaitsevia kyliä, joissa on
sekoittaa – perheet asuvat omissa taloissaan ja talouksissaan, vaikka osa haja-asutusalueella kohtalaisen
tiloista olisikin yhteisiä, ja yhteisö kokoontuisikin säännöllisesti saman paljon väestöä ja vapaa-ajan
ruokapöydän ääreen. asujia sekä entuudestaan
Asukaslähtöistä yhteistoimintaa järjestetään ja yhteistä omaisuutta oleva pohja palveluverkostolle.
hallinnoidaan esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta. Tuo- Yhteistyö kunnan kanssa on
hiniityn mukaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin paljon siihen, sujuttava, sillä osakeyhtiön
mitä kylässä tapahtuu. Päätökset pyritään tekemään konsensusmenette- toiminnan pohjalla on kunnan
lyllä. kaavoittama ja raakamaan
Nimensä mukaisesti ekokylissä pyritään mahdollisimman ekologi- hintaan myymä maa-alue.
seen asumiseen, jota tavoitellaan muun muassa energian säästön, uusiu- Konseptoinnin ja monistet-
tuvien energiamuotojen suosimisen, kierrätyksen ja ekologisen ruoan- tavuuden kannalta tämä on
tuotannon keinoin. Myös rakennusprojekteissa pyritään ekologisuuteen. selvä heikkous. Kunnat ja
Rakenteilla oleviin ekokyliin on suunnitteilla muun muassa saviolki- ja päätöksentekoprosessit ovat
savipaalirakentamista, olki- tai ruokopaalitaloja sekä hirsitaloja. Toki vaihtelevia.
myös tavanomaisempia energiapihejä rakennusratkaisuja nähdään. Koukonen uskoo kuiten-
kin, että keskutelujen pohjalta
kaikki tahot ovat potentiaali-
sia. Asenne on tärkeä. Kuntien ja kaupunkien kehittämisen lisästrategiaksi on otetta-
va myös maaseutuasuminen ja sen kehittäminen. Muuten homma ei onnistu.
Vahva yhdistyspohja on yksi osakeyhtiömallin mahdollistavista tekijöistä, ainakin
6. 05
Vuolenkoskella, jossa asioita on totuttu hoitamaan yhdessä. Kyläläiset ovat hankkei-
siin sitoutuneita ja paikallismielisiä. Unohtaa ei sovi kyläläisten paikallis- ja histo-
riantuntemusta.
Kylien ja kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen on herätty myös muualla. Syys-
kuussa 2010 käynnistynyt Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteena on lisätä
koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä kylien ja kuntien vuoropuhelua sekä
keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä.
innohaukka™ Kampanjan päävastuu on Suomen Kylätoiminta ry:llä.
MAASEUTUASUMINEN
Vuolenkosken osakeyhtiön pesämuna on syntynyt halvalla ostetun maan myyn-
nistä moninkertaiseen hintaan. Myytävä maa
loppuu aikanaan ja jatkossa tuloja on tultava
muualta. Koukonen kertoo, että kunta on halukas
ulkoistamaan elinkeinopalveluita kylälähtöisesti
osakeyhtiön hoidettaviksi. Tässä onkin Vuolen-
kosken jatkon kannalta osakeyhtiön liiketoimin-
nan tulevaisuus. Vuolenkoskella vaihtoehtona on
kylän vesivoimalaitos ja sen mukanaan tuoma
mahdollisuus toimia energiayhtiönä.
Juuri omaenergiahankkeeseen Omakylä
Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY-
keskukselta. Koukoselta keskuksen toiminta
Toimitusjohtaja Janne Koukonen on ylpeä Vuolenkosken saa kuitenkin moitteita kankeudesta. Sen sijaan
kylän ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä. Koukonen kaipaisi mahdollistavaksi tekijäksi
ulkopuolista tahoa, jolla olisi resursseja kehittää
ideaa myös jatkoa ja seuraavia kohteita ajatellen.
Yksityisiin rahoittajiin Koukonen suhtautuu
varoen, koska rahoittajalla voisi olla liian korkeat
tuotto-odotukset. Puhtaasti liiketoiminnan ja
osakeyhtiön kannalta katsottuna vaihtoehto on
varteenotettava.
Investointeja
Omakylä Vuolenkoski Oy:n raha-asiat ovat osa-
kuvaT: Jaakko Jaskari
keyhtiön käsissä. Se tarkoittaa kestävää ansainta-
logiikkaa ja voiton tavoittelua, niin kuin osa-
keyhtiön kuuluukin. Investointitarpeita on edessä
etenkin suurten rakennushankkeiden muodossa.
Ne ovat miljoonaluokissa, mutta konseptoinnin
ja erottuvan markkinoinnin avulla on mahdollista vauhdittaa kiinnostusta Vuolen-
koskea ja sen hankkeita kohtaan.
Teoreettinen tuotteistuskustannus
Konseptointi ja monistusmalli (LTS) 12.000 €
Markkinointimateriaalit 8.000 €
Mainonta 40.000 €
Myyntimateriaalit 10.000 €
7. 05
Konseptoinnin jatkokuluja olisi budjetoitava arviolta 70.000 €. Niistä suurimman
osuuden nielee mainonta. Älykkäillä kohderyhmämedioilla peitto on mahdollista
saada kuitenkin varsin kattavaksi. Vuolenkosken imu varsinkin loma-asujien keskuu-
dessa on jo riittävän hyvä, joten potentiaalia ovat erityisesti yritysten edustajat.
Vuolenkoski ja trendit
Maailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungissa kuin maa-
innohaukka™ seudulla. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia maailman
MAASEUTUASUMINEN
väestöstä, eli viisi miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Kehityksen suunta Suomessa
on sama. Turun kaupungin perustamisesta teollistumiseen, suuresta maaltamuutosta
tähän päivään suomalaisten kaupunkien väkimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 2009
lopussa jo 3,6 miljoonaa suomalaista asui kaupunkimaisissa kunnissa.
Toisaalta kaupunkiin yritetään tuoda kylämäisiä piirteitä. Esimerkiksi Vantaan
kartanonkosken kylämäisessä miljöössä vietetään koko kylän puurojuhlia, ja Hel-
singin Jätkäsaareen nousee asukkaiden visioiden mukaan rakennettava yhteisöllinen
kerrostalo. Siirtomaapuutarhojen kysyntä on tarjontaan nähden moninkertainen,
ja kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlissa maistellaan jopa junaradan varressa
kasvanutta satoa.
Vaikka muuttoliikkeen iso virta käy edelleen maaseudulta kaupunkiin päin, myös
vastavirtaan ui yhä useampi. Enää ei tarvitse odottaa eläkeikään muuttaakseen aurin-
korannalle mieluisamman ympäristön ja yhteisöllisemmän elämäntavan perässä.
Kaupungista pakenevat nyt kolmikymppiset, jotka etsivät maaseudulta rehdimpää ja
yksinkertaisempaa elämänmuotoa – ja ottavat työt mukanaan. Etätöiden tekeminen ei
koskaan ole ollut yhtä helppoa. Myös Vuolenkoski havittelee kyläänsä etätyöläisiä.
Linkkejä
http://www.vuolenkoski.fi
http://www.omakylävuolenkoski.fi
http://www.kylatoiminta.fi
http://www.maaseutu.fi
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2630121DCDC1B6FC
C2256F9E004A48E1/$file/030205_kuopio_ainomarja_kontio.pdf
www.kunnat.net
http://www.piiri.info/
http://www.marmai.fi/uutiset/article329443.ece
http://www.sekes.fi/
http://www.suoma.fi/Suomeksi.iw3
http://www.voimistuvatkylat.fi/
http://www.maaseutupolitiikka.fi/
Yhteisö- ja ekokylät
http://teiskon.yhteisokyla.fi/
http://www.yhteisokyla.net/
http://vihdinekokyla.fi/
http://www.keuruunekokyla.fi/
http://www.kivis.fi/fi/mika.html
http://rihmasto.fi/node/10
http://rihmasto.fi/
8. 05 S
SWOT: Vuolenkoski – kylälähtöinen kehittäminen
W
Auttavat tekijät Haittaavat tekijät
Vahvuudet Heikkoudet
• Tuo kyläläiset aktiivisiksi oman • Toiminnan käynnistyminen edellyttää
elinpiirinsä kehittäjiksi kunnalta kaavoitetun maan myymistä
innohaukka™
Sisäiset tekijät
raakamaan hinnalla
• Tuo lähipalveluita sinne, mistä ne
MAASEUTUASUMINEN ovat jo poistuneet tai uhkaavat • Toiminta kuormittuu pienen aktiivi-
kadota simman joukon niskaan
• Edistää yhteisöllisyyttä kylässä • Prosessi vielä niin alussa, että ei vielä
muotoutunut helposti kommunikoita-
• Hyödyntää paikallistuntemusta ja vissa olevaksi tuotteeksi
osaamista
• Osakeyhtiön tulot maakauppojen
jälkeen epävarmoja
O T
Mahdollisuudet Uhat
• Esittää yhden vaihtoehdon kylien • Kyläläisten sitouttaminen ja mukaan
Ulkoiset tekijät
ja kuntien vuorovaikutuksen saaminen voi olla vaikeaa aktiivisen
parantamiseksi kolmannen sektorin tai muun yhteisen
toiminnan puuttuessa
• Suomessa lukuisia Vuolenkosken
kaltaisia kyliä, joihin malli olisi • Rahoittajien löytyminen rakentami-
sovellettavissa seen - etenkin taantuman jälkimai-
ningeissa
• Kuntakokojen kasvaessa ihmiset
kaipaavat paikallista kyläiden- • Kunnat eivät lähde hankkeeseen mukaan
titeettiä
• Paikallinen perinnemaisema jarruttaa
innovatiivista rakentamista
Suhteet innovaatiojärjestelmään
Vuolenkoski on kylänä ja yrityksenä hyvin perillä ELY-keskus ja Pohjois-Kymen kasvu. Sitran kanssa
erilaisista innovaatiojärjestelmään kuuluvista asi- yritys on ollut puheissa muun muassa kyläkeskuksen
oista. Koko maaseutuasumisen innovaatio laitettiin palveluiden ja yrittäjien haarukoimisen sekä rakenta-
Vuolenkosken tapauksessa alulle kuntalähtöisessä misen etenemisen kartoittamiseksi.
Servilla-hankkeessa, jonka Iitin kunta toteutti yhdessä Innovaation jatkoksi eli rahoittamiseksi ja monista-
sittemmin Kouvolan osaksi tulleiden Jaalan ja Valkea- miseksi Vuolenkosken on löydettävä innovaatiojärjes-
lan kuntien kanssa. Myös Omakylä-pilottikohteena telmään kuuluva taho tai jopa yksityinen kumppani.
oleminen on tärkeä osa järjestelmää. Voi jopa sanoa, Mieluiten toimitusjohtaja Koukonen näkisi in-
että Vuolenkoski on innovaationa järjestelmän lapsi. novaation mahdollistavana tekijänä ja kumppanina
Sittemmin Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoittajatahon, jolla riittäisi mielenkiintoa ja rahkeita
rahoitusta ELY-keskukselta. Koukonen kertoo kuiten- myös innovaation kunnolliseen jatkokehitykseen.
kin pettyneensä toimintaan, jonka hän näkee kankeu- Yksityisen tahon tuotto-odotukset hirvittävät, samoin
dellaan pikemminkin hankaloittavan kuin edistävän riski siitä, että innovaation kaatuessa pyörittämiseen
innovaation kehittämistä. joku muu rahastaisi idealla.
Palvelutarjonnan esiselvityshankkeessa ovat Seuraavaksi Omakylä Vuolenkoski Oy jatkaa ky-
mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maata- läkeskuksen kehittämistä. Vuolenkosken kyläkeskus ja
lousrahasto – Eurooppa investoi maaseutualueisiin, rannan polttoainejakopisteen toteutus ovat listalla.
Lisätietoja:
Janne Koukonen, + 358 440 490 487, janne.koukonen@vuolenkoski.fi
Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi