4. Tarkasteltu konsepti
• Viljelijä
– hallitsee peltoja, mutta antaa biokaasulaitokselle käyttöoikeuden niihin
– vastaa pellon hallinnasta muodostuneista kuluista ja nostaa tuet
– Perustaa nurmen (suojaviljaan)
• nurmea edeltävänä vuonna joudutaan viljan lannoitusta ja siemenmäärää alentamaan ja
luopumaan tiettyjen kasvinsuojeluaineiden käytöstä
• Lisäksi oljet tulee korjata tai silputa puinnin yhteydessä.
– Neljää nurmivuotta kohti on siis lisäksi yksi huonommin kannattava viljavuosi
• Biokaasulaitos
– Vastaa nurmen korjuusta ja pellon kasvukunnon ylläpidosta (= nurmen
lannoittaminen)
– vastaa siitä, että viljelijälle ei koidu tukisanktioita hyvän paikallisen viljelytavan
tai korjuuvelvoitteen laiminlyönnistä
– (maksaa viljelijälle nurmisadosta / pellon käyttöoikeudesta?)
9.6.2014
5. Maatilatason lähtökohtia
• Lähtökohtaisesti oletuksena hyötyä maksimoiva
viljelijä
– viljelijän toimii kuten aiemminkin, ellei uusi
vaihtoehto ole houkuttelevampi kuin nykyinen
toimintatapa
• Tällöin joko kannattavuuden tai tulon pitäisi olla
suurempi, kuin vallitsevassa tuotantosuunnassa
• Tuet likimain samat pellonkäytöstä riippumatta
• Entisessä ympäristötukijärjestelmässä perustuki 93 euroa/ha.
– Lisäksi neljä lisätoimenpidettä: Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (45 euroa),
viljelyn monipuolistaminen (24 euroa), typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (23
euroa) ja ravinnetaseet (18 euroa).
– Viljan monokulttuuria harjoittavaan tilaan voi ympäristötuen kautta muodostua eroa useita
kymmeniä euroja hehtaaria kohti.
9.6.2014
6. Simuloidaan pellonkäyttöä 30 vuotta eteenpäin
dynaamisella optimoinnilla seuraavilla tilatyypeillä:
• Yli 100 ha erikoistunut viljatila
– Tehokas työnkäyttö ja koneistus
– Viljatilojen keskikoko kannattavuuskirjanpitoaineistossa oli
57 ha v. 2012
• Noin 20 ha viljatila
– Tehoton työnkäyttö ja koneistus
• Viljatila, joka ostaa työt urakointina
– Vertailukohta edellisille - kustannustaso edellisten välissä
• Tärkeää: Konepoistot ym kiinteät kulut eivät mukana
laskelmassa!
9.6.2014
18. Maatilojen jakautuminen tuotantosuunnittain 2012
9.6.2014
Uudenmaan Hämeen
Kaakkois-Suomen Koko maa
Lypsykarjatalous
Muu nautakarja-
Sikatalous
Siipikarjatalous
Lammas- ja
Hevostalous
Viljanviljely
Erikoiskasvi-
Puutarhakasvien-
Muu kasvi-
Muu
19. Paljonko peltoalaa voisi siirtyä biokaasunurmen
tuotantoon kohdealueilla?
• Kuinka paljon on pieniä (alle 20 ha) ja isoja (yli 100 ha) kasvitiloja kohdealueilla?
– Arviolta 25-50% kaikista maatiloista 2012! – onko sopivia peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta?
• Yli 100 ha tiloilla jo 28 % peltoalasta koko maassa 2012
- lisäksi on tätä pienempiä karjatiloja joiden pelto harvoin joutaa kesannolle /
biokaasunurmen tuotantoon
9.6.2014
ELY-keskus Tiloja Keski- Fraktiilit - Fraktiler - Fractiles2)
ELY-central Antal gårdar peltoala
ELY Centre
Number of
farms
Medelåkerare
al
Average
arable
land area 10 % 25 % 50%3)
75 % 90 %
Uudenmaan 3 773 48,44 6,10 14,03 32,27 64,01 107,21
Hämeen 4 196 44,80 6,77 14,74 30,28 57,50 97,78
Kaakkois-Suomen 3 729 37,67 6,88 13,26 26,05 49,50 83,71
Koko maa - Hela landet
- Whole country 58 607 38,91 5,90 12,09 25,71 50,63 86,55
20. Johtopäätöksiä (1/2)
• Nurmi biokaasuksi tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muuttuvien
kulujen perusteella arvioituna etenkin pienillä viljatiloilla, heti kun viljan
hinta alittaa 180 eur/tonni
– Syynä korkeat tuotantokustannukset
– Kapasiteettirajoitteita ja työvaiheiden ostamista voidaan välttää ja kustannuksia
siten säästää jos biokaasunurmi
– => Suuri joukko potentiaalisia maatiloja biokaasunurmen tuotantoon
– Onko niillä riittävän isoja peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta?
• Suuria erikoistuneita tiloja ei kiinnosta biokaasunurmi jos viljan odotettu
hinta 140 eur/tonni tai korkeampi
– Isoilla tiloilla olisi todennäköisemmin isoja peltolohkoja
– Jos tällaiset lohkot kaukana tilakeskuksesta, biokaasunurmi voi olla myös isolle
tilalle kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna viljaan
– Varsinkin iso ja tehokas viljatila odottaa hintaa nurmisadosta
• Keskikokoisella tai isolla tilalla on usein (vajaahyödynnettyä) konekapasiteettia, ei juuri
hyötyä kaluston seisottamisesta
• Ydinkysymys: Miksi biokaasunurmi, eikä kesanto?
– BIOKAASUNURMEN läheinen kilpailija on myös KESANTO, ei vain vilja =>
perustelut viljelijälle, mitä hyötyy, jos biokaasunurmea kesannon sijaan?
9.6.2014
21. Johtopäätöksiä (2/2)
• Nurmen kate saa olla korkeintaan 100-150 eur /ha alempi viljaan verrattuna, jotta
ympäristötuki/korvaus ja muut hyödyt voisivat kuroa eron kiinni
– Pienet satohyödyt (tautipaineen alenemisesta, maan rakenteen paranemisesta ym) eivät auta kuin
10-30 eur/ha katteessa!
– Biokaasunurmi voi auttaa oman työmäärän ja muiden kustannusten vähentämisessä samalla
kuitenkin viljelykiertohyötyjä tuottaen
• Edellä esitetyt laskelmat tehty annetuilla viljan hinnoilla ja 2012 panoshinnoilla!
– Kuitenkaan saadut tulokset eivät ole herkkiä pienille panoshintamuutoksille
– Olennaiset muutokset hintasuhteissa tai yrittäjän päätöksenteossa toki vaikuttavat tuloksiin
• Jos biokaasunurmi korvaa tai täydentää kesantoalaa, vaikutukset tilojen
maataloustuloon vähäiset!
– Syynä se, että mahdollisuudet kustannusten minimointiin paranevat kuitenkin vain vähäisessä
määrin, nurmi vaatii suojaviljaa jne
– => pieni taloudellinen hyöty, mutta vapauttaa työtä, vähentää sidonnaisuutta ja lisää joustavuutta
muihin ansioihin
– Vaikutukset viljantuotantoon vähäiset (jos esim. 1 biokaasulaitos vaatii vain 1000-2000 ha)
• => Nurmibiokaasun aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät pääosin biokaasun
tuotannossa
9.6.2014 21