1. KESTÄVÄ TALOUS –KEHITYSOHJELMAN
SIDOSRYHMÄTYÖPAJAN TUOTOKSET
18.6.2012
28.6.2012 1
© Sitra 2009

2. Kesäkuussa järjestetty sidosryhmä-
työpaja on osa syksyllä 2012
aloitettavaa Sitran Kestävä talous –
foorumia.
Lisää Kestävä talous –foorumista voit
lukea täältä.
28.6.2012 2
© Sitra 2009

3. Sidosryhmätyöpajassa iso joukko taloutta eri kanteilta ajattelevia
ihmisiä kokoontui antamaan ideoita siihen, mitä syyskuussa alkavan
foorumin tulisi ottaa huomioon kestävää taloutta pohdittaessa.
28.6.2012 3
© Sitra 2009

4. Työpajan alussa pohdittiin vastausta kysymykseen:
Mitkä ovat yhteiskuntaamme kohdistuvia muutoksia
ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat talouteen pitkällä
aikavälillä?
28.6.2012 4
© Sitra 2009

5. Muutokset ja ilmiöt niputettiin ja tarkemman pohdinnan kohteeksi
nostettiin kahdeksan teemaa.
1. Eriarvoistuminen ja hyvinvointi
2. Arvojen tehosekoitin
3. Globaalitalouden kerrosten
epätasaisuus
4. Biosfäärin rajat
5. Teknologinen revoluutio
6. Tulot ja omistus
7. Hallinnan haasteet
8. Hyvinvoinnin haasteet
28.6.2012 5
© Sitra 2009

6. Seuraavaksi pohdittiin tarkemmin jokaisen teeman kohdalla vastausta kysymykseen:
Millaisia keskeisiä kysymyksiä pöydän aiheesta seuraa suhteessa tulevaisuuden
talouspolitiikkaan?
28.6.2012 6
© Sitra 2009

7. Seuraavassa on esitelty
tiivistettynä kahdeksan teeman
alla käydyt keskustelut.
1. Eriarvoistuminen ja hyvinvointi
2. Arvojen tehosekoitin
3. Globaalitalouden kerrosten
epätasaisuus
4. Biosfäärin rajat
5. Teknologinen revoluutio
6. Tulot ja omistus
7. Hallinnan haasteet
8. Hyvinvoinnin haasteet
28.6.2012 7
© Sitra 2009

8. ERIARVOISTUMINEN JA
HYVINVOINTI
(DEMOGRAFINEN
RISTIRIITA)

9. Nuoret ja syrjäytyminen otettava huomioon!
Globaalisti toisaalla ikäännytään ja toisaalla lisäännytään
 Miten hyväosaisuus jakautuu?
Eläkkeellä olevien valta kasvaa  vaikutus nuoriin?
Sosiaalinen liikkuvuus heikentynyt?
Tuloerot kasvaneet Suomessakin. Kuinka paljon eriarvoisuutta voidaan hyväksyä kilpailukyvyn ehdoilla?
Tietointensiivisessä yhteiskunnassa vaikeaa saada töitä, jos ei ole korkeakoulututkintoa?
Vanhemmuuden perustaitoja tuettava enemmän?
28.6.2012 9
© Sitra 2009

10. Tärkeää, että jokainen tuntee oman arvonsa. Koulujärjestelmä tukemaan yksilön
aloitteellisuutta
Korkeakoulututkinnon ei pitäisi olla vaatimus. Yritteliäisyyttä ruokittava esim. arvostamalla enemmän
oppisopimuskoulusta.
Tärkeää, että ihmiset kokevat yhteiskuntaan osallistumisen työn kautta tärkeänä
28.6.2012 10
© Sitra 2009

11. Arvojen tehosekoitin

12. Missä ja miten arvot syntyvät ja muokkaantuvat? Ei yhtä paikkaa/keinoa:
Suomalaisuus/kaupunkilaisuus/maalaisuus, perhe, työyhteisö, koulu, media, uskonto, talouden ja politiikan
ohjauskeinot…
Arvot sekoittuvat muuttoliikkeiden myötä: Synnyttää ristiriitoja ja ongelmia, toisaalta tuo
uutta ja mahdollistaa innovaatioita
Entä erot ikääntyvien ja nuorten arvoissa?
Globaali tietoisuus median välityksellä sekoittaa erilaisia arvoja
Samaan aikaan ihmisillä samoja perustarpeita=yhteisiä arvoja
Miten sopia pelisäännöistä ja keinoista, joilla kaikille ihmisille eroista huolimatta tasaiset
lähtökohdat hyvään elämään
Etsitäänkö Rio+20:ssa nyt aidosti globaalia etiikkaa ja yhteisiä arvoja ekokatastrofien peruuttamiseksi?
Millään kulttuurilla yksinään ei kaikkia eväitä kestävyyden luomiseksi, kaikki oppivat muilta
Esim. USA, Länsi-Eurooppa tai Kiina eivät voi menestyksensäkään perusteella ajatella, ettei heillä ole
opittavaa muilta
28.6.2012 12
© Sitra 2009

13. Globaalitalouden kerrosten
epätasaisuus

14. Kerrosten epätahtisuus – nopea finanssitalous, hitaampi reaalitalous, pitkän
aikavälin luonnontalous (kestävyys- ja palautumiskykyongelmat)
Myös epätasaisuus: finanssitalouden volyymi valtava verrattuna muihin
Miten finanssitalous saadaan palvelemaan reaalitaloutta? Ja nämä luonnontaloutta?
Miten hallita tällaista järjestelmää kestävästi? Miten USA onnistunut, ”Kalifornia ei ole irtaantunut
USA:sta”
Talouden kestävyys edellyttää sen jonkinlaista säätelyä
Globaalin yhteistyön tarpeen korostaminen
Meillä ei ole aitoa maailmantalouden ohjausjärjestelmää
Miten ympäristösopimukset saadaan kestäviksi?
”Kauppasaartoja ei tehdä, jos joku rikkoo ympäristösopimuksia”
Pohjoinen-etelä -epätasaisuus
Suuret tulo- ja hyvinvointierot  ei mahdollisuutta oikeaan kaupankäyntiin
Innovaatioiden ja teknologian siirto parantaisi ekologista kestävyyttä etelässä, mutta vapaassa taloudessa
näin ei tapahdu, koska ”euron innovaatio Suomessa ei tuota euroa Keniassa”
28.6.2012 14
© Sitra 2009

16. Biosfäärin rajat

17. Miten Suomi reaktiivisesta proaktiiviseksi
”Ongelmat globaaleja, pieni maa ei voi vaikuttaa” -ajattelusta eroon
Parhaat ajatukset ja ideat voittavat, Suomen pienellä koolla ei väliä
Suomi edelläkävijaksi viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa: Biosfäärin kestävyys ykkösasiaksi, muut
palvelemaan sitä
Cleantech-yrityksillä valtavat markkinat kaupungistuvassa Kiinassa
Poliittisen ohjauksen tarve
Kestävyyteen rajoitusten vai kannusteiden kautta, tasapainoilua
Investointituet, verotuet hoidettu paremmin Ruotsissa
Olemassa jo paljon teoreettista tietoa eri ympäristö- ja talouspoliittisista malleista, miten hyödyntää näitä?
Ulkoisvaikutusten hinnoittelu!
Miten ratkaista hallintamentaliteetin kriisi Suomessa? Käskyttävä ja
vihamielinen kuva johtajuudesta on yksi suuri ongelma
28.6.2012 17
© Sitra 2009

18. Teknologinen revoluutio

19. Mihin suuntaamme henkiset voimavaramme? Teknologiaan vai johonkin muuhun?
Voiko teknologia ratkaista keskeisiä haasteitamme?
Miten tehdä talouspolitiikkaa, joka ohjaa teknologian kehitystä haluttuun suuntaan?
Syntyvätkö parhaat innovaatiot kansallisvaltion sisällä?
Tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen, esim. vanhustenhoidossa?
Kehitystä vaikeaa ennustaa – nyt mobiiliteknologia, mitä seuraavaksi?
Alan kehitys tapahtuu dialogissa markkinat – valtio
Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja verkostojen rakentaminen niiden ympärille,
niissä tapahtuu paljon kehitystyötä ja innovointia
Yritykset eivät puhu riittävän avoimesti tekniikoistaan keskenään, jotta oppisivat toisiltaan
28.6.2012 19
© Sitra 2009

20. Tulot ja omistus

21. Kasvun sisällöllä/laadulla on merkitystä: aineellinen vai aineeton kasvu?
”Kestävyys on sitä, että yhteiskunnan kokonaisvarallisuus, ml. henkinen ja aineeton pääoma, säilyvät”
Digitaalisuuden myötä aineettoman pääoman kasvu. Tietoon perustuva yhteiskunta on runsauden yhteiskunta –
jakamisen mekanismit ovat uudenlaiset
Onko olemassa hyvinvointia ilman talouskasvua?
Tuloerot - tilanne, jossa ei pystytä Pareto-optimaalisesti kasvamaan?
Tulotasa-arvo vs. kannustaminen yrittäjyyteen, miten ne tasapainotetaan?
Onko kasvu mahdollista kaikkialla?
Omistajuudessa päätösvalta ja vastuu seurauksista pitäisi olla samoissa käsissä.
Nyt toimijoilla globaalia valtaa, muttei paikallista vastuuta - ”Too big to fail.”
28.6.2012 21
© Sitra 2009

22. Hallinnan haasteet

23. Onko globaali hallinta mahdollista?
YK, G20…?
Mistä globaalin hallinnan arvot? Väkiluvun, talouden koon mukaan?
Makrotaso: Demokratian kriisiytyminen, puolueiden rooli vanhentunut?
Mikrotaso: Elämähallinnan haasteet yksilöillä
Hallinta kompleksisessa maailmassa vaikeaa, toisaalta tärkeää
Valtion ja markkinoiden ulkopuolella syntymässä ”likeminded”- ryhmä, tästä lähdettävä
tekemään uutta hallintaa
”Isoa kuvaa” (ja hallintoa) ei ehkä enää voida rakentaa
Voi olla että demokratia säilyy, mutta voimme myös päätyä sotiin
28.6.2012 23
© Sitra 2009

25. Hyvinvoinnin haasteet

26. Hyvinvoinnin mittareita tarvitaan (BKT ylikorostunut)
Mistä hyvinvointi koostuu? Mikä on tarpeeksi hyvinvointia?
Mittareiden käyttö: Mitä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa otetaan huomioon? Miten
talous palvelisi hyvinvointia?
Talouskasvu tuottanut hyvinvointia. Nyt materiaalisen hyvinvoinnin tarpeet täytetty, toisaalta lisääntynyt henkinen
pahoinvointi ja kasvun ekologinen kestämättömyys
Miten hyvinvointi taataan kun resurssit niukkenevat?
Suhteellinen ja absoluuttinen hyvinvointi: Autonomia päättää omasta elämästään luo
yksilölle hyvinvointia
28.6.2012 26
© Sitra 2009