Tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetty materiaali

1. Tietoyhteiskuntakaari
Jyrki Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry.
HE 221/2013 vp

2. Yleistä
 Tietoliikennettä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen ja
kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on perusteltua ja
kannatettavaa
 Tilanne, jossa säädökset ovat hajallaan useissa eri aikoina valmistelluissa, osin
ristiriitaisissa laeissa on muodostanut yrityksille juridisen riskin, joka on vähentänyt
halukkuutta investoida palveluiden kehittämiseen (vrt. tapaus TVkaista)
 Myös esitetty 352 §:n laajuinen laki on pienille uusia tietoyhteiskuntapalveluita
kehittäville yrityksille juridisesti hyvin haastava
 Tietoyhteiskuntakaari on nimenä harhaanjohtava, sillä kaari
keskittyy sähköisen viestinnän sääntelyyn, ja sen ulkopuolelle jää
laajoja tietoyhteiskuntapoliittisia kokonaisuuksia.
 Myös muiden ministeriöiden kuin LVM:n tulisi päivittää oma tietoyhteiskuntalain-
säädäntönsä ja varmistua lakien yhteentoimivuudesta ja yhtenäisestä käsitteistöstä.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Kansallisen lainsäädännön rajat
 2§ ulottaa lain koskemaan koko
Internetiä:
”3) palvelua tarjotaan suomenkielisenä tai sitä muuten
suunnataan Suomeen tai suomalaisille”
 Kaikki Internetin palvelut on tarkoitettu kaikille Internetin käyttäjille kaikkialla
maailmassa, ellei maakohtaista saatavuutta ole erikseen jostain syystä rajoitettu
(ennakkosensuuri, tekijänoikeudet).
 Sisällöt ovat myös automaattisesti käännettävissä eri kielille, myös suomeksi.
 Ruotsin kieli mainitaan vain perusteluissa, saamea ei lainkaan.
 Kaari tulisi rajata normaaliin tapaan koskemaan vain suomalaisia
tai Suomessa tapahtuvaa toimintaa.
 Haasteena suomalaisille suunnattu ulkomailla toimiva Suomessa laiton palvelu
 Kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia unohtamatta.
 Vrt. case Sihteeriopisto tai Kavkaz center
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Esim. rahapelimonopoli murtui jo vuosia sitten
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Sivujen tekijä tuomittu Suomessa mm. törkeästä kunnianloukkauksesta
ehdottomaan vankeuteen, istunut tuomionsa, mutta sivut edelleen verkossa,
koska ne ovat yhdysvaltalaisen yrityksen palvelimilla Yhdysvalloissa, ja
Yhdysvaltojen sananvapauslaki suojaa myös kunnianloukkausta.

6. Vanhentunut käsitys joukkoviestinnästä
 Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja
2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle
osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää.
 Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille
tuottamia, mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä
mainostuloja.
 Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien
audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.
 Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden
oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi
 Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain
ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin
 Lisäarvopalvelun määritelmä 3§ 10) ja perustelu ovat ristiriidassa
 Pykälässä puhutaan sekä välitys- että sijaintitiedosta, mutta perusteluissa
painotetaan lisäarvopalveluiden perustuvan vain ja ainoastaan sijaintitietoihin.
 Käsite on kaiken kaikkiaan harhaanjohtava, ja väärinkäsitysten välttämiseksi olisi
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Yhdeksän ja puolen miljoonan katsojan ”kotivideo”

8. Rajoittunut käsitys Internetin liiketoimintamalleista
 Tietoyhteiskunnan palvelun määritelmä korostaa palvelun
korvauksellisuutta
 3§ 29) tietoyhteiskunnan palvelulla sähköisenä etäpalveluna vastaanottajan
henkilökohtaisesta pyynnöstä tavallisesti korvausta vastaan toimitettavaa palvelua;
 Suuri osa tietoyhteiskunnan palveluista perustuu kuitenkin
liiketoimintamalleihin, joissa käyttäjiltä ei suoraan peritä maksua
 Tietoyhteiskunnan palvelun käyttäjä ei välttämättä ole kuluttaja
eikä asiakas eikä maksa palvelusta
 Kuluttaja-käsitettä ei määritellä, mutta sitä käytetään useissa kohdissa.
 Kansalainen ei ole verkkoviestinnässä vain viestinnän kohde ja
vastaanottaja, vaan myös itse aktiivinen viestijä.
 Kaaren taustalla vaikuttaa edelleen perinteinen hierarkkinen ylhäältä-alas-
näkökulma verkostomaisen asemesta.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Käyttäjä voi olla varsinaisen palvelun raaka-ainetta
tai varsinaiselle asiakkaalle myytävän palvelun kohde
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Esim freemium-liiketoimintamallit
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

11. 110§ Verkon neutraaliudesta kompromissi
 Neutraali verkko kohtelee kaikkea välittämäänsä tietoa samalla
tavalla riippumatta sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta
 Eri osapuolilla ristiriitaiset tavoitteet:
 Internetyhteyspalveluiden tarjoajien näkökulmasta innovaatiot uusia tapoja
”paketoida” internetyhteyspalvelut, tietoyhteiskunnan palvelut ja lisäarvopalvelut
– Teleyhtiöt eivät halua jäädä pelkiksi dataputkiksi
 Tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien näkökulmasta yhteydet ovat pelkkä
kanava heidän uusille palveluilleen
– Pelkäävät teleyhtiöiden suosivan omia tai kumppaniensa palveluita
 Käyttäjät haluavat pystyä käyttämään eri palveluita siitä riippumatta, ketkä
palveluita tarjoavat, tai mitä verkkoyhteyttä he käyttävät.
 Yhteiskunnan kokonaisetuna on suojata käyttäjiä ja mahdollistaa
sekä teleyritysten että palveluntuottajien palveluinnovaatiot
 Tietoyhteiskuntakaaren vaikutuksia seurattava kokonaisvaltaisesti
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Yksityiskohtia
 32 luku: Suojaus ja suojauksenpurkujärjestelmät
 Luku keskittyy kaupallisten sisältöjen joukkoviestinnän suojaamiseen, mutta…
 … suojausta käytetään myös kahdenvälisessä viestinnässä, esimerkiksi yksityisten
viestien, rahaliikennetietojen tai liikesalaisuuksien suojaamiseen.
 Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (6 §) yksityisen viestin suojaus on vielä
mukana!
 299 § Viranomaiskorvaukset
 Teleyrityksille ei enää korvattaisi viranomaisten tietopyynnöistä aiheutuvia
käyttökustannuksia, vain investoinnit ja ylläpito.
 Seurattava, miten ”hintalapun” poistuminen vaikuttaa tietopyyntöjen määrään
 115§ Viestintäpalvelun sulkeminen ja käytön rajoittaminen
 Hyvä lisäys: Teleyrityksille oikeus olla yhdistämättä puheluita tms, joiden ilmeisenä
tarkoituksena on oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu.
 Huolehdittava, että tämä koskee myös ulkomailla tuotettuja viestintäpalveluita.
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Lisää yksityiskohtia
 128 § Teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu
 Kännykkämaksaminen rinnastuu luottokorttimaksamiseen
 Teleyhtiöille vastaava korvausvelvollisuus kuin luottokorttiyhtiöillä jo on
 Vaikuttaa teleyhtiöiden myyjien kanssa tekemiin sopimuksiin
 Lisää kuluttajien luottamusta mobiilimaksamiseen
 Nopea laajakaista on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri
 Kiinteästä valokuituverkosta tullut mobiiliverkkoa palveleva runkoverkko
 Valokuituverkkoon ei kannata investoida, koska käyttäjät ovat mobiiliverkossa
 Kaari painottaa mobiiliverkkoja, mutta ne tarvitsevat kuituverkkoja
 Palveluiden kehityksen kannalta ratkaisevaa on luoda Euroopan
laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat
 Pirstaleinen lainsäädäntö ja etujärjestökenttä tekevät palveluiden kehittämisestä
eurooppalaisille yrityksille ylivoimaisen urakan
 Ei ihme, että amerikkalaiset yritykset valtaavat Euroopan digitaaliset markkinat
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Perusoikeudet kilpailutekijänä
 Tietoyhteiskuntakaaressa kiinnitetään kiitettävästi huomiota
yksityisyyden suojaan, luottamuksellisen viestin suojaan ja
tietoturvaan.
 Heikkouksia toki vielä on, kuten välitystietojen 12kk tallentamisvelvollisuus (§157) ja
ns. Lex Nokia
 Teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehty rikos on hyvin laaja määritelmä
 Mikä ihme on EMS-palvelu?
 Kuluttajien ja markkinoiden reaktiot Snowdenin paljastuksiin ovat
osoittaneet, että teknologisesti ja juridisesti vahva tietoturva on
kansallinen kilpailutekijä
 Esimerkiksi pilvipalveluita sijoitetaan nyt maihin, joissa yritykset luottavat
asiakkaidensa tietojen olevan turvassa paitsi rikollisten myös viranomaisten
urkinnalta
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. 30.9.2010 www.kasvi.org 15
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo