XXXI Humanismin päivillä 17.11.2012 pidetty esits.

1. Ihmisoikeudet ubiikkiyhteiskunnassa
@jyrkikasvi

2. Murros on vasta alussa
 Teollinen vallankumouksen vaiheet:
 50 vuotta teollisuuden teknologia kehittyi, mutta
yhteiskunta pysyi ennallaan
 Toiset 50 vuotta teknologia mullisti yhteiskunnan
perusrakenteet ja arvot (työmarkkinat, perhe,
osaamisjärjestelmä, poliittinen järjestelmä,
taloudellinen valta jne.)
 Nyt ICT on vuorostaan läpäissyt yhteiskunnan rakenteet
 Teollisen yhteiskunnan muovaamat arvot ja rakenteet ovat murroksessa
 Myös ihmisoikeudet ovat uusien haasteiden edessä
– voidaan tarvita jopa aivan oikeuksia.
 Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy
 Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.
 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.
 Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Horst Zuse
Muutoksen vauhti ei ole
60 vuodessa ainakaan
US Army Photo hidastunut…
7.4.2008
www.kasvi.org
3

4. Kehityksen aaltoja
Fuusio-
Globalisaatio Yhteiskunta
BKT Bio- ?? v.
Monimutkaisuus Yhteiskunta
Muutostahti 25 v.
Tieto-
yhteiskunta
50 v.
Teollisuus- Olet tässä!
yhteiskunta
Maatalous- 250 v.
yhteiskunta
6000-7000 v.
Mika Mannermaa

5. Esim. ”Aivotahdistin”
2020-luvulla kehitettävän
10^19 flopsin supertieto-
koneen kapasiteetti riittää
aivojen simuloimiseen.
www.kasvi.org 5

6. Digitaalisuuden taakka
perusoikeuksille
 ”Unabomber” Theodore Kaczyski
terrorisoi Yhdysvaltoja
kirjepommeilla 18 vuotta tappaen
kolme ja haavoittaen 29:ää.
 Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet
tappoivat viisi ja tartuttivat 17.
 Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi
alkaa kerätä kirjepostin tai
pakettien tunnistetietoja
kirjepommi-iskujen ennalta-
ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
 Miksi sähköpostien kerätään?

7. Poimintoja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta
 Ihmisarvo ja oikeus elämään
 Kuuluuko ihmisarvo myös ihmisen aivojen simulaatiolle tai kopiolle?
 Onko virran sammuttaminen tietokoneesta 2020-luvulla murha?
 Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen
 Urkintateknologia halpenee ja arkipäiväistyy
 Ihmiset luopuvat vapaaehtoisesti yksityisyydestään
(FourSquare, AlastonSuomi)
 Ulottuuko kotirauha tietokoneen kiintolevylle?
 Henkilötietojen suoja
 Paraskin tietoturva on murrettavissa ja murrettu
(Sony, Citigroup, RSA)
 Sosiaaliseen mediaan annettujen tietojen omistus
foursquare
 Identiteettivarkaus on ubiikkiyhteiskunnan perusrikos
 Oikeus tulla unohdetuksi
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

8. OhmyNews
Lisää poimintoja
 Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
 Internet ja sosiaalinen media ovat
demokratisoineet , jopa anarkisoineet
joukkoviestinnän
– Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan
 Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt, oikeudet ja vastuut hakusessa
– Suomessa sosiaalinen media nauttii monista lain turvaamista perinteisen median
oikeuksista … ja velvollisuuksista
 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
 Perinteisten yhteisöjen ja yhdistysten rinnalle syntyy erilaisia paikallisia ja globaaleja
verkostoyhteisöjä, joilla ei ole perinteisiä rakenteita.
 Maantieteen asemesta identiteetti ja yhteisöt perustuvat arvoihin, toimintatapoihin
ja eetokseen (Greenpeace, Occupy-liike, Al’Qaeda, Anonymous, …)
 Itseohjautuvat spontaanit kansanliikkeet syntyvät ja hiipuvat nopeasti
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. CC 3.0 Tarttuva muuttumaton
nimeä GRAHAMUK
Eniten puhuttavat kuitenkin
taloudelliset oikeudet
 Omistusoikeus
 Ubiikkiyhteiskunnassa yhä suurempi osa omaisuudesta on immateriaalista
– Immateriaalisen omaisuuden hallinta on haastavaa ellei mahdotonta
– digitaalisen tiedon jakelu ja kopiointi on käytännössä ilmaista
 Tuotteen niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit menettävät
immateriaalituotteiden kaupassa merkitystään
– Fyysiset sisältötuotteet korvautuvat digitaalisilla sisältöpalveluilla
 Kuluttajansuoja
 Uudet liiketoimintamallit haastavia myös kuluttajille
– Kuluttaja on tottunut ostamaan sisältöä, mutta saa nyt sisältöihin vain rajoitetun
käyttöoikeuden
– Ilmaisissa palveluissa käyttäjä on raaka-ainetta, jonka tiedoista jalostetaan
maksullista palvelua varsinaisille asiakkaille
– Lainsäädännön puuttuessa ollaan sopimusten varassa (EULA)
 Sisältöjen käytön valvontaan käytetyt keinot voivat vaarantaa kuluttajan
yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suojan
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

10. Lapsen oikeudet
 Netin sananvapauden rajoituksia
perustellaan usein lastensuojelulla
 Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn?
Wilhelm Amberg: Vorlesung aus Goethes Werther
 Lapset ja nuoret ovat aina
omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä
 Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio, videot, videopelit, vir
tuaalimaailmat
 Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu
 Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen
 Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai masennuksesta, jos tietokonetta
jatkuvasti valvotaan??
 Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa sukupolvi-
identiteettiä ja nuorisokulttuuria
 Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista

11. CC 3.0 SA BY Ralf Roletschek
Ikääntyneiden ja
vammaisten oikeudet
 Ubiikkiyhteiskunnassa ei voi
toimia ilman tekniikan käyttöä
 Sähköisten palveluiden oltava saavutettavia ja esteettömiä
 Laitteiden, palveluiden ja sisältöjen on oltava myös eri tavoin esteellisten
käytettävissä
– Sisällöt on voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen, esim.
teksti on voitava “lukea” myös ääniselaimella
 Stigmatisaation pelko vähentää erityisryhmille suunniteltujen
ICT-laitteiden ja -palveluiden suosiota
 Varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!
 Tarvitaanko tuotekehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta
parkinsonista, reumasta ja alzheimerista?
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Oikeuksien välillä on jännitteitä
 Sekä EU:n perusoikeuskirjan että YK:n yleismaailmallisen
ihmisoikeuksien julistuksen lopuksi muistutetaan, että yhden
perusoikeuden nimissä ei saa loukata toista perusoikeutta.
 Esimerkiksi viestinnän vapaus ja yksityisyyden suoja ovat usein
jännitteisessä suhteessa toisiinsa
 Hyvä muistaa myös ubiikkiyhteiskunnan digitaalisista oikeuksista
keskusteltaessa.
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Etuoikeus vai perusoikeus?
 Suomi on ensimmäinen maa maailmassa,
CC SA Attribution Sugree
jossa oikeus nettiyhteyteen on turvattu lailla
 Vuoteen 2015 mennessä kaikilla suomalaisilla on oikeus
nopeaan laajakaistaan
 Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman
pääsyä nettiin
 Esim. pankkiasiointi ja kodin ja koulun yhteistyö
 Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?
 Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät saa
käyttää nettiä
 Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?
 Periaatteessa nettiyhteys on laskettu mukaan toimeentulotuen perusosaan, mutta
käytännössä…
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Google
Teknologian kehitys kiihtyy yhä
Vuoteen 2015 mennessä:
 ICT siirtyy pilveen ja muuntuu
on-demand palveluksi
 infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …
 Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva
 Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy
 Mobiililaitteet ensimmäisinä, koska autojen tuulilasit?
 Autotallihakkerit palaavat
 Nykyiset suuryritykset aloittivat autotallista, miksei tulevat
Tällä vuosikymmenellä:
 ICT kehittyy ja halpenee edelleen
 3D-tulostus tuo valmistuksen kotiin
 NFC mullistaa maksamisen kuten rfid logistiikan
 Teknologiset läpimurrot muilla aloilla
 Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…
17.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry HaveBlue.org
14

15. … tulevaisuus on jo täällä
UC Berkeley

16. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
30.9.2010 www.kasvi.org 16