2. Esityksen sisältö
• Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja
Suomessa
• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
• Väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos
• Eläketurvan lyhyt oppimäärä
• Eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat
kehittyneet
• Eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät
• Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
2Eläketurvakeskus
3. Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat
• Pakollinen – vapaaehtoinen
– Suomi: Lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella
eläketurvalla on täydentävä rooli
• Työperusteinen – asumisperusteinen
– Suomi: Vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu
työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen
asumisperusteinen kansaneläke (ja takuueläke)
• Etuusperusteinen – maksuperusteinen
– Suomi: etuusperusteinen
• Rahastoiva – jakojärjestelmä
– Suomi: Ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin
rahastoituja
3Eläketurvakeskus
10. Eläketurvan tavoitteet
• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden,
työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta
– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa
– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja
perheenhuoltajan kuoleman varalta
– Köyhyyden vähentäminen
– Tulojen uudelleenjako
• Taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden
rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa
vanhuusajan toimeentuloa
Eläketurvakeskus 10Barr ja Diamond 2008
11. Eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja
maksuihin vaikuttavat tekijät
Työllisyysaste
Väestön
(ikä)rakenne
Eläkepalkan
määrittely
Eläkepalkkojen
muuntaminen
eläkkeellejää-
misvuoden tasoon
Eläkkeiden
tarkistaminen
eläkeaikana
Tuottavuus,
kasvu
Elinaikakerroin
Karttumaprosentit
Eläketaso ja menot
Eläkemaksut
Sijoitusten tuotto
Ikärajat ja muut
eläkkeelle
siirtymisen ehdot
11Eläketurvakeskus
12. 2005 uudistuksen keskeiset muutokset
Joustava vanhuuseläkeikä 63-
68, varhaiseläkemuutokset
Koko työuran ansiot
määrittelevät eläkepalkan
Palkkakerroin (ansiotasoindeksin
paino 80 % ja kuluttajahinta-
indeksin paino 20 %)
Kannustinkarttuma 63-67
iässä 4,5 %
Elinaikakerroin
Eläkepalkan
määrittely
Eläkepalkkojen
muuntaminen
eläkkeellejäämis-
vuoden tasoon
Eläkkeiden
tarkistaminen
eläkeaikana
Karttumaprosentit
Ikärajat ja muut
eläkkeelle
siirtymisen ehdot
Työeläkeindeksi, ei muutosta
(ansiotasoindeksin paino 20 % ja
kuluttajahinta-indeksin paino 80 %)
Eläketurvakeskus 12
13. Työeläkeindeksi 2005-
Eläkkeitä
tarkistetaan
työeläkeindeksillä,
joka kompensoi
kuluttajahinta-
indeksin mukaisen
hintojen
muutoksen ja
ottaa lisäksi
huomioon 20
prosenttia
ansiotason
muutoksesta
0
10
20
30
40
50
60
70
0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30
Eläkevuodet
%
0
500
1000
1500
2000
€ / kk
Eläke keskipalkasta, %
Reaalinen eläke, e/kk
Eläkkeen muutos eläkevuosien mukaan
Ansiotason reaalimuutos 1,75 % vuodessa
Eläketurvakeskus 13
14. Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmä
Ottaen huomioon, että
– indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen
säilymisen eläkeaikana,
– väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut
nousevat tulevaisuudessa,
– talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat,
– työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä
sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja
maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla
ikäluokilla,
– indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa
olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo
alentaa.
Niin
– eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen
tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien
parantamista tai heikentämistä.
Työryhmän päätelmistä on eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä
mielipide
Eläketurvakeskus 14
15. Elinaikakertoimen idea
1947 syntynyt 1977 syntynyt
=
Eläke-
varalli-
suus
>Eläke / kk
Tammikuu 2010
Helmikuu 2010
…
Lokakuu 2034
Tammikuu 2040
Helmikuu 2040
…
Lokakuu 2064
Marraskuu 2068
<Eläke-
kuu-
kausia
Eläketurvakeskus 15
21. Kotitalouksien toimeentulo
vuosina 2001–2010, keskiarvo
vuoden 2010 rahassa
Eläkeläiskotitalouksien
toimentulo suhteessa palkan-
saajiin ja kaikkiin kotitalouksiin
vuosina 2001–2011
27. Työeläkemeno ja –maksu 1962–2080
1. Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010:
i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo
ii) väestön vanheneminen.
2. Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat
eläkkeet ”täysiä” vuodesta 2002. Suuri
osa maksussa olevista perustuu yhä
vajaaseen työuraan.
3. Miksi menoprosentin kasvu taittuu
2030?
i) Voimaantulovaihe lakkaa
ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu
iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi
elinajan pidentymisestä tulevan menojen
kasvun.
1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun
lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon.
2. Historiallinen käänne: Lähivuosina maksu ja meno ovat yhtä suuria ja tämän
jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi.
3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla.
0
5
10
15
20
25
30
PROSENTTIA
1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080
Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080
TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta
Maksu Meno
27Eläketurvakeskus
28. Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä
• Laman/taantuman vaikutukset
– Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja
menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä,
keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa
eläketasoa
– Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa
enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun.
– Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen
aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa,
mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan.
• Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin
erilaisiin talouskehityksiin
Eläketurvakeskus 28
29. Johtopäätöksiä
• väestön
ikärakenteen
muutoksesta
huolimatta:
• lakisääteisen
työeläketurvan taso
säilyy riittävänä
• menot ja maksut
nousevat
hallinnassa olevalla
tavalla
• jos talous kehittyy oletetulla tavalla
• jos väestökehitys ei muutu
merkittävästi huonompaan suuntaan
• jos osa pidentyvästä elinajasta
käytetään työurien pidentämiseen
1. pidentämällä työuria
2. alentamalla keskieläketasoa
3. nostamalla maksuja
4. parantamalla rahastojen
tuottoedellytyksiä
eläkepoliittinen
kompromissi:
väestön
vanhenemisen
aiheuttamaa
muutosta
hoidetaan neljällä
konstilla: Eläketurvakeskus 29
31. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
yhteisymmärrys 11.3.2009
• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009
• Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65
ikävuoteen
palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio
EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia
julkinen mielipide voimakkaasti vastainen
• Yhteisymmärrys 11.3.2009
”sosiaalitupo” toteutetaan
työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan
ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä
(Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan
eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025
mennessä
31Eläketurvakeskus
33. Työuraryhmä 2010, raportti 2011
• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen
kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu
2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi
eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä
• Tavoitteeet
• Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa,
joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä
aiemmin oletettua selvästi enemmän
• Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on
turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei
heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä
• Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava
riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta
toteutuvat
Eläketurvakeskus 33
34. Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi
• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys
• Työelämään liittyvät keinot
– Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä
tutkimusta ja pitkää seurantaa
– Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida
”jos - niin” laskelmilla
• Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml.
eläkelainsäädännön keinot
– Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten
kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen
ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen
– Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko
hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla
Eläketurvakeskus 34
35. Työuraryhmän laskelmat kehittämis-
vaihtoehdoista
• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset
työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä
sukupolvivaikutukset
– Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3,
ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2,
perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em.
Yhdistelmää
• Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen
suhteen ristiin meneviä tuloksia
– Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja
päinvastoin)
– Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman,
että eläkemeno ja –maksu nousevat
• Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että
esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan
kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi
Eläketurvakeskus 35
36. Työuraryhmän loppupäätelmiä
• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle
tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä
numeroarvoja
– Sopivista tasoista eri käsityksiä
– Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan
– Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus
vaikuttaa tavoitteisiin
• 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta
työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen
muuttamista
• Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja
voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja
määritettäessä
Eläketurvakeskus 36
37. Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja
työurasopimus
• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä
ratkaisusta työurien pidentämiseksi,
työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja
riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja,
varmistamiseksi”
• STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt
neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään
mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi,
joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan
– Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys
valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön
ja Kevan edustajilla
• Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurvakeskus 37
38. Työurasopimus 22.3.2012
• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)
– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta
61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä
– Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan
• Työttömyysturvaputki
– Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan
60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä
• TyEL-maksu:
– TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016
0,4 %-yksiköllä
• Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan
• Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin,
työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi
Eläketurvakeskus 3838
39. Pekkarisen ryhmän selvitys
• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun
eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien
tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä
pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävänä.”
39Eläketurvakeskus
40. Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurva
• Neuvottelujen asialista
– Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen
– Eläkejärjestelmän ikärajat
– Varhaiseläkejärjestelmät
– Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen
– Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika
– Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta
– Indeksit
– Eläke-edut turvaava maksukehitys
» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle
mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä
• Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017
Eläketurvakeskus 40
41. Eläketurvakeskus 41
Eläketurvasta enemmän
Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät
Eläketurvakeskuksen sivuilta
www.etk.fi
Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on
eläketutkimustietoa
www.kela.fi
