Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
2. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Aiheet
• Työeläkkeelle siirtyneiden määrä
• Eläkkeellesiirtymisiän kehitys
• Yli 55-vuotiaiden työllisyys
• Työllisen ajan odote
Eläketurvakeskus 2
3. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
seurataan
• Eläkkeellesiirtymisiän odotteen avulla, joka
– vastaa periaatteeltaan elinajan odotetta
– kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus
ja kuolevuus säilyvät tilastovuoden tasolla
– on väestön ikärakenteesta riippumaton.
• Ikääntyneiden työllisyysasteen avulla
• Työllisen ajan odotteen avulla, joka
– kuvaa niiden vuosien määrää, joina tietyn ikäisen henkilön
voidaan odottaa olevan työsuhteessa tai yrittäjänä jäljellä
olevana elinaikanaan.
– perustuu menetelmään, jossa käytetään poikkileikkausaineistoja
kuolemanvaaraluvuista, työvoimaosuuksista ja työllisyysasteista.
Eläketurvakeskus 3
4. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2012
• Eläkkeellesiirtymisikä oli
– 60,9 vuotta (25-vuotiaan odote)
– 62,7 vuotta (50-vuotiaan odote).
• Muutokset eläkkeellesiirtymisiässä olivat yllättävän suuria
– Nousua edellisestä vuodesta 0,4 vuotta 25-vuotiaan odotteessa ja
0,3 vuotta 50-vuotiaan odotteessa.
• Eläkealkavuuksissa oli selvää laskua
• Työttömyyseläkkeelle siirtyminen ei enää ollut mahdollista
Eläketurvakeskus 4
5. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013 Eläketurvakeskus 5
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 2012
Lukumäärä
Vuosina 1998–2012 työeläkkeelle
siirtyneet eläkelajin mukaan
Osa-aikaeläke*
Maatal.erit.eläke
Työttömyyseläke
Työkyvyttö-
myyseläke
Varhennettu
vanhuuseläke
Varsinainen
vanhuuseläke
Vuonna 2012 työeläkkeelle siirtyi 69 100 henkilöä (ilman osa-aikaeläkkeitä).
* Osa-aikaeläkkeen aloittaneita ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
6. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan
Eläketurvakeskus 6
0
5000
10000
15000
20000
25000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lkm
Ikä eläkkeen alkaessa
2003 2007 2012
10. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Työeläkkeelle siirtymisestä
• Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi runsaat 69 000
henkilöä, yli 2 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna
• Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi hieman
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 10 %
• Kaksi kolmesta eläkkeelle siirtyneestä aloitti
vanhuuseläkkeellä
• Osa-aikaeläkkeen suosio laski selvästi
– Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta.
• Eläkealkavuudessa selvää laskua
– Yksityisen ja julkisen sektorin välillä kehityksessä ei ollut eroa.
– Naisten ja miesten välillä ei ollut eroa.
• Vuoden 2012 tietopohjaan sisältyy tavallista enemmän
epävarmuutta
Eläketurvakeskus 10
11. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Tulevaisuus
• 2005 eläkeuudistuksen lakimuutosten välittömät
vaikutukset ovat jo pääosin näkyvissä eläkkeelle
siirtymisessä
– Eläkkeellesiirtymisikä on noussut ja eläkevalikoima supistunut
– Elinaikakertoimella voi vielä jatkossa olla vaikutusta, jota on
toistaiseksi mahdotonta arvioida
• Tuleva kehitys on riippuvainen ihmisten
käyttäytymismuutoksia
– Vaikea ennakoida
• Tuleva kehitys on riippuvainen talouden kehityksestä
• Tuleva kehitys on riippuvainen työelämän kehityksestä
• Eläkkeelle siirtyneiden määrä voi nousta vuonna 2013
Eläketurvakeskus 11
15. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013
Ikääntyneiden työllisyyskehitys
• Työllisyys parani 0,8 %-yksikköä sekä 55–64-vuotiailla että
koko työikäisellä väestöllä (15–64-v)
– 55-64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna 57,0 %
– 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli viime vuonna 68,6 %
• 55–59-vuotiaiden työllisyysaste nousi edelleen
– Viime vuonna 72,7 %, nousua 2000-luvulla 13 %-yksikköä
• 60–64-vuotiaiden työllisyysasteen nousu jatkui vuoden
2009 notkahduksen jälkeen
– Viime vuonna 41,8 %, nousua 2000-luvulla 18 %-yksikköä
• Vaikka 55-59- ja 60-64-vuotiaiden työllisyysaste on viime
vuosina noussut, työttömyys ei ole laskenut
– 55-59-vuotiaiden työttömyysaste laski vuoteen 2008 saakka, ja sen
jälkeen parin nousuvuoden jälkeen on kääntynyt uudelleen laskuun
– 60-64-vuotiaiden työttömyysaste on noussut jatkuvasti vuodesta
2008, jolloin se oli alimmillaan 2000-luvulla.
Eläketurvakeskus 15
16. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013 Eläketurvakeskus 16
Lähde: Jukka Lampi, Eläketurvakeskus
Työuran pituus 15-vuotiaalle 2000-2012
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vuosia
Työvoimaan kuulumisajan odote
Työllisen ajan odote
17. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013 Eläketurvakeskus 17
Lähde: Jukka Lampi, Eläketurvakeskus
Työllisen ajan odote 15-vuotiaalle 2000-2012
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vuosia
Miehet Naiset
18. ETK/TI/Kannisto Jari 26.6.2013 Eläketurvakeskus 18
Työuran pituus
• Työvoimaan kuulumisajan odote oli viime vuonna 37,2
vuotta
– nousua 2000-luvulla kaksi vuotta.
• Työllisen ajan odote oli viime vuonna 34,3 vuotta
– nousua 2000-luvulla 2,8 vuotta,
– miehillä 34,5 vuotta ja naisilla 34,0 vuotta,
– miehillä nousua 2000-luvulla 2,1 vuotta,
– naisilla nousua 2000-luvulla 3,4 vuotta.