2. Esityksen sisältö
• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja
• Eläketurva nyt: tuloksellisuus
• Tulevaisuudennäkymiä: väestökehitys
• Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden rahoitus
• Tulevaisuudennäkymiä: keskustelua rakenteellisista,
poliittista ja kansainvälisistä lähtökohdista
• Ajankohtaista eläkepolitiikkaa
• Eläkejärjestelmän kansainvälinen arviointi
2Eläketurvakeskus
8. Eläketurvan tavoitteet
• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden,
työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta
– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa
– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja
perheenhuoltajan kuoleman varalta
– Köyhyyden vähentäminen
– Tulojen uudelleenjako
• Taloudellinen kestävyys ei ole ensisijainen tavoite, vaan
niiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa
eläkeaikaista toimeentuloa
Eläketurvakeskus 8
Barr ja Diamond 2008
9. Isoja rakenteellisia muutoksia 2000-luvulla
• Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni
– Kansaneläkkeen saajien määrä pienentyi
– Työeläkkeen osuus kokonaiseläkkeessä suurentui
– Pelkkää kansaneläkettä saavissa työikäisiä miehiä yhtä paljon kuin iäkkäitä
naisia
• Ikärakennemuutos alkoi näkyä eläkkeissä
– Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes 200 000 (vuonna 2010 1,3 milj.)
– Työikäisten eläkkeelläoloaste pieneni - vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus
kasvoi, varhaiseläkkeille siirtyneiden osuus väheni
• Vaihtuvuus eläkeläisten joukossa huomattavaa
– Ajanjaksolla 700 000 uutta eläkkeensaajaa
– 700 000 oli eläkkeellä koko tarkasteluperiodin
Eläketurvakeskus 9
10. Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeet
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010
eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa
Eläketurvakeskus
Keskimääräinen
vanhuuseläke
vuonna 2010 26
% suurempi
kuin 2000
10
11. Kaikkien eläkkeensaajien
keskieläkkeitä suhteessa keskiansioihin
Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2010
prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan
Eläketurvakeskus 11
12. Eläkejakauma tasoittunut - pieniä eläkkeitä
vähemmän, suuria enemmän
Omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) kokonaiseläkkeen (€/kk
vuoden 2010 rahassa) prosenttijakauma vuosina 2000 ja 2010
Eläketurvakeskus 12
13. Miten ihmisten toimeentulo muodostuu?
13
Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä
olevat tulot
(palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot
+ saadut tulosiirrot
– maksetut tulonsiirrot)
lasketaan yhteen
Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo =
Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot
jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla
EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko:
1. aikuinen saa painon 1, toinen aikuinen painon 0,5 ja alle
14 v lapsi painon 0,3.
Eläketurvakeskus
14. Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia
kuin 10 vuotta sitten
Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (keskiarvo) sosioekonomisen
aseman mukaan vuosina 2000–2009, tulot vuoden 2009 rahassa
Eläketurvakeskus
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
14
15. Eläkeläisten asema suhteessa muihin ennallaan
Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja
kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2000–2009, %
Eläketurvakeskus
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
15
16. Nuoremmilla eläkeläistalouksilla ei mennyt yhtä hyvin
Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani)
viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000–2009 vuoden 2009 rahassa
Eläketurvakeskus
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
16
17. Eläkeläisten väliset tuloerot ovat koko väestön
tuloeroihin verrattuna pienemmät
Eläkeläisten, ammatissa toimivien ja kaikkien kotitalouksien tulonjako
vuosina 2000–2009 ginikertoimella mitattuna
Eläketurvakeskus 17Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
18. Eri tulotasoilla tulojen rakenne on erilainen
Eläkeläiskotitalouksissa asuvien bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot
vuosina 2000 ja 2009 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä,
ekvivalenttitulo euroa vuoden 2009 rahassa
Eläketurvakeskus 18
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
19. Köyhyysriskirajalla on iso merkitys eläkeläisten
köyhyyskuvaan
Köyhyysriskit eläkeläisillä ja koko väestössä vuosina 2000–2009, 60
% ja 50 % köyhyysrajat
Eläketurvakeskus 19
Lähde: Tulonjakotilasto, TilastokeskusYksin asuvien vanhojen naisten köyhyysriski
huomattavan korkea
20. Eläkeläisistä ¾ kokee toimeentulonsa helpoksi,
¼ hankalaksi
Toimeentulokokemukset eri väestöryhmissä 2000-luvulla, %
Eläketurvakeskus 20
Hankala tilanne erityisesti alle 54-vuotiailla,
yksin asuvilla, terveyden ja asumisen pulmia
ilmoittaneilla – jopa puolella heistä
toimeentulo jossain määrin hankalaa
21. Suomalaisten eläkeikäisten
toimeentulo eurooppalaista
keskitasoa
• Ostovoimalla mitaten eurooppalaista
keskitasoa
• Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 %
työikäisten tuloista (alle EU-keskitason,
mutta kuten S ja DK)
• Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet
(20/80 –suhde)
• Määritelmästä riippuen eläkeikäisten
köyhyysriski on keskimääräistä isompi
(60 % köyhyysraja) tai pienempi (50
% köyhyysraja)
• Palveluiden saannilla tai kokemuksilla
mitattuna eurooppalaista
parhaimmistoa
65 vuotta täyttäneiden
mediaanitulon (vuositulo)
ostovoima EU-maissa 2008
Eläketurvakeskus 21
22. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen
eläketasoon ja eläkeläisten toimeentuloon
vaikuttaneet politiikkamuutokset
Eläketurvakeskus
Työeläkkeet
• Työeläkeuudistusten
vaikutukset
eläketasoon eivät
vielä näy
Työeläkeindeksi
nousi reaalisesti 7
prosenttia 2000-
2010
Kansaneläke
• Tasokorotus 2001
• Tasokorotus 2003
• Tasokorotus 2007
• Kuntakalleusluoki-
tuksen poisto 2008
• Tasokorotus 2008
• Indeksisuojaus 2010
• Takuueläke 2011
Kansaneläke nousi
reaalisesti 13
prosenttia 2000-
2010
Verotus
• Eläketulovähennyksen
nostot
• Tuloveronalennukset
• Taulukkotarkistukset
• Eläkkeensaajan verotus
palkansaajan
verotuksen tasolle
(2008)
• Puolison verotuskohtelu
Eläkkeensaajien
veroaste keveni
keskimäärin 3
prosenttiyksikköä
2005-2010
22
23. Yhteenveto eläkkeistä
• Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa
reaalisesti viidenneksellä (20 %)
• Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot
ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä (25 %)
• Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole
muuttunut
• Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin:
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla
tasolla; suhteellinen asema heikentynyt
Eläketurvakeskus 23
24. Yhteenveto eläkeläisten toimeentulosta
• Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat
nousseet 10 vuodessa reaalisesti neljänneksellä
• Toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja koko
väestöön on säilynyt tasaisena
• Alle 10 prosentilla eläkeläisistä toimeentulo hankalaa
tai erittäin hankalaa
• Nuorimmat ja yksinasuvat eläkeläistaloudet
heikoimmassa asemassa
Eläketurvakeskus 24
25. Päätelmiä
• Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva,
jossa painaa vaihtuvuus ja vanhuuseläkeläisten
kasvava joukko
• Eläketurvalle asetetut tavoitteet toteutuneet yhtä
hyvin kuin aiemminkin
Eläketurvakeskus 25
28. 28
Pitkän aikavälin kehityksen ajuri: väestön
ikääntyminen
Eläketurvakeskus
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
Latvia
Romania
Poland
Slovakia
Bulgaria
Germany
Hungary
Slovenia
Portugal
Greece
Italy
Lithuania
Spain
Malta
Estonia
Czech Republic
Switzerland
EU (27
countries)
Austria
Cyprus
Netherlands
Finland
France
Sweden
Luxembourg
Belgium
Denmark
Norway
United
Kingdom
Ireland
Iceland
Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa 2010-2060, %
Eurostatin väestöennuste 2010
29. Tilastokeskuksen väestöennuste
• Demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva
määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten
syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla
• Kertoimet on laskettu viime vuosien väestötilastojen
perusteella
• Väestöennusteessa käytettävistä oletuksista on
keskusteltu laajapohjaisessa asiantuntijaryhmässä
• Tilastokeskuksen lisäksi väestöennusteita tekevät
Kansaneläkelaitos ja Eurostat
Eläketurvakeskus 29
30. Valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä
1973
• ”Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien
tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia
laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan
suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista
tahdonilmaisua.”
• Väestöennusteet ” … ilmaisevat päätöksentekijöille
lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos
yhteiskuntapolitiikka pysyy entisellään.
Päätöksentekijöiden on arvioitava kehityksen suotavuus
ja harkittava tämän perusteella, voidaanko ennusteita
käyttää toimintojen mitoituspäätösten ja
investointipäätösten perustana.”
Eläketurvakeskus 30
31. Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien
1973–2009 väestöennusteissa
Eläketurvakeskus 31
Väestöennuste 2012-2060. Tilastokeskus, SVT, Väestö 2012.
32. Naisten elinajanodote
Eläketurvakeskus 32
0
20
40
60
80
100
120
1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060
Sarja1
Sarja2
y = 0,2433x + 45,686
Vihreä =
paras maa
Sininen =
Suomi
Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci
Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku
33. Miesten elinajanodote
Eläketurvakeskus 33
Vihreä =
paras maa
Sininen =
Suomi
Oeppen ja Vaupel (Science 2001) odotteista
http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/296/5570/1029?ijkey=otI/7cJky6kA6&keytype=ref&siteid=sci
Suomen luvut Tilastokeskuksen väestötilastosta ja –ennusteesta 2009 Ismo Risku
0
20
40
60
80
100
120
1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060
Sarja1
Sarja2
y = 0,2217x + 43,545
35. Väestöennusteiden käyttö
yhteiskuntapolitiikassa
• Julkisen talouden tila pitkällä aikavälillä
– VM, ETLA ym.
– EU (Eurostat)
– Julkisten ikäsidonnaisten menojen kehitys
• Eläkemenojen, -maksujen ja –menojen kehitys
– Eläketurvakeskus, STM, Kela (sosiaaliturva laajemmin)
• Näkymillä 30-50 vuoden päähän perustellaan
politiikkatoimia nyt
Eläketurvakeskus 35
36. Miten reagoida (väestö)ennusteiden
epävarmuuteen
• Eräs näkemys: Ei pitäisi orientoitua peruslaskelman
mukaan, vaan varautua politiikkatoimin myös
”huonompiin” vaihtoehtoihin
– Vrt. varautuminen poikkeustilanteisiin
• Pitkän aikavälin laskelmat ovat sitä varten, että
varmistaudutaan, ettei olla käsistä karkaavalla uralla
• Arvioidaan epävarmuutta stokastisin laskelmin
• Arvioidaan epävarmuutta herkkyysanalyysein
• Jatkuvan monitoroinnin merkitys korostuu!
Eläketurvakeskus 36
37. Eläketurvakeskus 37
Tulevaisuudennäkymiä: Eläkkeet ja niiden
rahoitus
Keskeinen lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin
laskelmat 2011. I. Risku, K. Elo, T. Klaavo, S. Lahti, H.
Sihvonen ja Vaittinen R. Eläketurvakeskuksen raportteja
05/2011
38. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
suunnittelumalli
• Jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa
– Nykylain ja muutosehdotusten mallinnus
• Luonteeltaan trendiennuste
• Staattinen (vs. dynaaminen)
• Deterministinen (vs. stokastinen)
Eläketurvakeskus 38
40. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin
laskelman oletukset (2011)
20101 2025 2080
Väestö
Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1.85
Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 13.7 15 15
Elinajan odote, 63-vuotiaat 21.0 23.7 29.3
Vanhushuoltosuhde2 0.27 0.41 0.53
Kansantalous
Työllisyysaste (%) 67.8 71.2 71.3
Eläkkeellesiirtymisiän odote 60.4 61.2 62.1
Ansiotason reaalikasvu (%) 1.4 1.6 1.6
Sijoitusten reaalituotto (%) 9.4 3.5 3.5
1 Toteutuneet
2 65 vuotta täyttäneet per 15–64–vuotiaat
Väestöennusteen oletukset Tilastokeskuksen 2009 ennusteen
mukaan. Ennusteen lähtötilanteena Suomen väestö 2010
lopussa.
40Eläketurvakeskus
41. Lakisääteiset eläkemenot suhteessa bruttokansan-
tuotteeseen vuosina 2000–2080, %
1Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki, Suomen Pankin eläkesääntö, Kansaneläkelaitoksen
eläkesääntö, Ahvenanmaan maakuntahallituksen eläkesääntö.
2Sisältää kansaneläkkeet ja takuueläkkeet.
3Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon
tai opiskelun ajalta.
41Eläketurvakeskus
43. TyEL:n meno- ja maksuprosentti vuosina
1962–2080
43Eläketurvakeskus
44. Herkkyystarkastelujen tuloksia
• Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja
menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä,
keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa
eläketasoa
• Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa
enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun.
• Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen
aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa,
mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan.
• Yhden prosenttiyksikön muutos sijoitusten tuotossa
muuttaa maksutasoa kahdella prosenttiyksiköllä
Eläketurvakeskus 44
45. Johtopäätöksiä
• Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin
erilaisiin talouskehityksiin
• Tulevaisuus on epävarma, mutta isossakin kriisissä
vaakalaudalla ovat monet asiat ennen eläketurvaa
• Eläketurvan sopeuttamista väestön ikääntymiseen on
hoidettu neljällä konstilla:
Eläketurvakeskus 45
1. pidentämällä työuria
2. alentamalla
keskieläketasoa
3. nostamalla maksuja
4. parantamalla
rahastojen
tuottoedellytyksiä
48. Eläketurvaa koskeva päätöksenteko:
kolmikannan tulevaisuus?
• Suomen työeläkejärjestelmää on rakennettu ja kehitetty
työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä
• Onko keskitettyjen sopimusten aika ohi?
• Työmarkkinajärjestöt: ansiosidonnaisen sosiaaliturvan
kysymykset edelleen niiden etupiirissä
• Kyetäänkö tekemään päätöksiä?
• Olli Kankaan visio mahdollisesta kehityssuunnasta:
– Maalaisliiton hegemoniasta sosialidemokraattisen
hegemonian kautta porvarilliseen hegemoniaan
– Työmarkkinoiden kehitys
– Kansaneläkkeen roolin pienentyminen ja takuueläkkeen
nousu
– työeläkkeen rapautuminen
– työmarkkinasopimuseläkkeiden ja yksilöllisten eläkkeiden
nousu Eläketurvakeskus 48
49. Euroopan Unionin vaikutus
• Ei toimivaltaa sosiaaliturvassa, mutta sittenkin ..
• Avoin koordinaatio
• Valkoisen kirjan suositukset ja komission mandaatti
edistää niiden toteuttamista
– Tasapainotetaan työ- ja eläkevuosien suhdetta
» Liitetään eläkeikä elinajanodotteen kasvuun
» Rajoitetaan varhaiseläkkeelle siirtymistä
» Tuetaan pidempää työelämää
» Supistetaan miesten ja naisten eläke-eroja
– Kehitetään yksityisiä lisäeläkesäästöjä
• Julkisen talouden näkökulma antaa komissiolle ja EU:lle
vipuvartta vääntöön
– Kevään 2013 episodi eläkeiän sitomisesta elinajan
odotteeseen
– Vahvistaa valtiovarainministeriöiden asemaa
Eläketurvakeskus 49
52. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen
yhteisymmärrys 11.3.2009
• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009
• Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65
ikävuoteen
palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio
EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia
julkinen mielipide voimakkaasti vastainen
• Yhteisymmärrys 11.3.2009
”sosiaalitupo” toteutetaan
työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan
ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä
(Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan
eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025
mennessä
52Eläketurvakeskus
54. Yhden indikaattorin loukku?
• Päätöksentekijät sitoutuneet eläkkeellesiirtymisiän
odotteeseen
• Työuraryhmä esitti kolme työuran pituuden (pää)mittaria
– Eläkkeellesiirtymisiän odote
– Työllisen ajan odote
– Työllisyysaste
• Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan
saavutettu yksimielisyys (3/2009) eläkkeellesiirtymisiän
odotteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä
54Eläketurvakeskus
56. Esimerkki alkavuusmuutoksista, joilla vuodelle
2025 asetettu tavoite toteutuisi (PTS 2011)
• Työkyvyttömyysalkavuus
– Edelliset 15 vuotta alenema on ollut yli 20 %
– Peruslaskelmassa 2010 -2025 alenema n. 5 %
– 62,4 v tavoitteen toteuttavassa kombinaatiolaskelmassa alenema
seuraavana 15 vuotena olisi noin 33 %
• Vanhuuseläkealkavuus
– 2005 uudistuksen jälkeen vanhuuseläkealkavuus ei ole alentunut
(62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote)
– Peruslaskelmassa vanhuuseläkkeiden alkavuus alenee 15
prosenttia
– 62,4 v tavoitteen toteuttavan kombinaatiossa alkavuus alenee 40
prosenttia
• Jos muutos pitäisi saada aikaan yksin
työkyvyttömyysalkavuuksien alenemisen kautta, niiden pitäisi
alentua noin 67 prosenttia vuoden 2010 tasosta
56Eläketurvakeskus
57. 60- ja 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote
vuosina 2004–2011, kaikki työeläkkeelle
siirtyneet
57Eläketurvakeskus
58. Työuraryhmä 2010, raportti 2011
• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen
kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu
2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi
eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä
• Tavoitteeet
• Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa,
joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä
aiemmin oletettua selvästi enemmän
• Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on
turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei
heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä
• Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava
riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta
toteutuvat
Eläketurvakeskus 59
59. Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi
• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys
• Työelämään liittyvät keinot
– Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä
tutkimusta ja pitkää seurantaa
– Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida
”jos - niin” laskelmilla
• Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml.
eläkelainsäädännön keinot
– Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten
kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen
ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen
– Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko
hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla
Eläketurvakeskus 60
60. Työuraryhmän laskelmat kehittämis-
vaihtoehdoista
• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset
työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä
sukupolvivaikutukset
– Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3,
ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2,
perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em.
Yhdistelmää
• Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen
suhteen ristiin meneviä tuloksia
– Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja
päinvastoin)
– Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman,
että eläkemeno ja –maksu nousevat
• Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että
esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan
kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi
Eläketurvakeskus 61
61. Työuraryhmän loppupäätelmiä
• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle
tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä
numeroarvoja
– Sopivista tasoista eri käsityksiä
– Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan
– Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus
vaikuttaa tavoitteisiin
• 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta
työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen
muuttamista
• Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja
voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja
määritettäessä
Eläketurvakeskus 62
62. Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja
työurasopimus
• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä
ratkaisusta työurien pidentämiseksi,
työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja
riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja,
varmistamiseksi”
• STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt
neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään
mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi,
joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan
– Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys
valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön
ja Kevan edustajilla
• Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurvakeskus 63
63. Työurasopimus 22.3.2012
• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)
– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta
61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä
– Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan
• Työttömyysturvaputki
– Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan
60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä
• TyEL-maksu:
– TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016
0,4 %-yksiköllä
• Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan
• Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin,
työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi
Eläketurvakeskus 6464
64. Pekkarisen ryhmän selvitys 2012-2013
• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun
eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien
tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä
pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävänä.”
• Jukka Pekkarinen, Outi Antila, Seija Ilmakunnas, Olli
Kangas, Jukka Rantala, Hannu Uusitalo, Timo
Viherkenttä, Vesa Vihriälä, asiantuntijasihteerit Tuulia
Hakola-Uusitalo ja Mikko Kautto
• Seurantaryhmä työmarkkinajärjestöistä
65Eläketurvakeskus
65. Työurasopimus 22.3.2012
Eläketurva
• Neuvottelujen asialista
– Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen
– Eläkejärjestelmän ikärajat
– Varhaiseläkejärjestelmät
– Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen
– Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika
– Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta
– Indeksit
– Eläke-edut turvaava maksukehitys
» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle
mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä
• Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017
Eläketurvakeskus 66
67. ”Ehkä tämä suomalainen malli sittenkin on
kokonaisuutena parempi kuin naapurimaan systeemi.
Ja jos jokin tuon yli maailman ylistetyn järjestelmän
voittaa, niin silloinhan se on maailman paras!”
Teivo Pentikäinen 1988
Eläketurvakeskus 68
68. Nicholas Barr: eläkkeiden riittävyys, kestävyys
ja rakenne
• Vahvuudet: yhteisymmärrys, yhtenäiset kansalliset puitteet ja
toimintatavat, rajoitettu valinnanvapaus, ei rajoita työvoiman
liikkuvuutta, riittävyys, kattavuus
• Barrin keskeiset suositukset:
– Vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajaa tulisi nostaa (kiinnittää
eliniän odotteen nousuun syntymäajan perusteella)
– Alarajan yläpuolella vanhuuseläkkeen voisi nostaa 25-, 50- tai
75-prosenttisesti, lykätty osuus kasvattaa karttumista
työansioiden mukaan
– Nykyinen kannustinkarttuma (ja 1,9 % karttuma) pois, tilalle
lykkäyskorotus- ja varhennusvähennystekniikka
– Yksin asuvan vs. pariskunnan kansaneläkkeen (ml takuueläke)
suhteen uudelleenarviointi
– Leskille myönnettävän kansaneläkkeen työeläkevähenteisyyden
lieventäminen tai muuten leskeneläkkeen riittävyyden
turvaaminen
Eläketurvakeskus 69
69. Keith Ambachtsheer: instituutiorakenne ja
hallinto
• Vahvuudet: kattava, vankka, instituutiorakenteeltaan
vakaa, yhtenäinen
• Ambachtsheerin keskeiset suositukset:
– Eläkemaksujen rahastoitu osuus suuremmaksi
– Vakavaraisuussäännöt väljemmiksi tai jopa pois (tuotto-
odotukset nousisivat)
– Mittakaavaetujen etsiminen sijoitustoiminnassa ja
etuuksien hallinnoinnissa
– Kilpailusta yhteistyöhön
– Hallinto: edustus ja taito/kokemus
– Sijoitustoiminnan katse ulos Suomesta
• Mahdolliset hyödyt voisivat olla jopa 1,9 mrd. € /v
Eläketurvakeskus 70
71. Eläketurvakeskus 72
Eläketurvan tietolähteet
Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät
Eläketurvakeskuksen sivuilta
www.etk.fi
Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on
eläketutkimustietoa
www.kela.fi
