2. Yhteiskunnan muutoksen suuret
teoriat
Perinteiset ”suuret” muutosmallit: Marx,
Durkheim, Weber
Karl Polanyi: muutos on jäsentelynäkökulman
vaihtumista (talous vs. politiikka)
Globaali verkostotalous -> uusi paradigma
Kulttuuriteoriat: yhteiskunnan rakentuminen
kulttuuristen merkitysten varaan
Modernisaatioteoriat (”toinen moderni”)
Innovaatioteoriat: Schumpeter,
transitioteoriat
3. 16.6.2014
3
Yhteiskunnan uudistamisen
haasteita
Kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö
muuttuu nyt erittäin nopeasti avaten uusia
mahdollisuuksia mutta luoden myös
uudistumispaineita
Globaalissa verkostotaloudessa kansalliset prosessit
kietoutuvat erottamattomasti globaaleihin
prosesseihin
Yhteiskunnat ovat tulleet erittäin monimutkaisiksi ja
ennakoimattomiksi järjestelmiksi, joiden tilaa ei voida
täysin tuntea
Kansallisvaltion ohjausmahdollisuudet ovat
olennaisesti heikentyneet ja muuttuneet
Bottom-up tyyppiset muutosprosessit ovat
korvaamassa keskitetyn ohjauksen
4. 16.6.2014
4
Kaksi muutoksen teoriaa
1. Tasapainomalli, jossa pitkän suhteellisen
muuttumattoman jakson keskeyttää ulkoinen
shokki, joka saa aikaan radikaaleja
muutoksia, jotka taas palauttavat tasapainon
(punctuated equilibrium model): big change
as the result of big shocks
2. Asteittaisen transformaation mallin
mukaan instituutiot voivat uudistua
vaiheittaisen muutoksen tuloksena, ilman
radikaalia murtumaa tai ulkoista shokkia
6. Transitioteoria ja yhteiskunnallisen
muutoksen tasot
Niches
(Paikalliset kokeilut)
”innovaatioiden
ekosysteemit”
Sosio-tekninen
regiimi (toimintajärjestelmä)
(yhteiskunnan ryhmät)
Sosio-tekninen
maisema (toimintaympäristö)
(syvälliset rakenteelliset
muutokset)
Kasvava
rakenteellisuus
Frank W. Geels
7. Luova tuho
(J. Schumpeter)
Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuotteet ja
ammatit häviävät uusien, parempien ja
tuottavampien tieltä
Luovaa tuhoa aikaansaavat yrittäjät kovan
kilpailun oloissa
Kilpailuun voi vastata sopeutumalla tai
luovuudella – innovaatioilla
Yhteiskunta, joka hyväksyy luovan tuhon,
menestyy, luo vaurautta ja hyvinvointia
7
8. Yritykset vs. markkinat
Pro business
– Lobbailu - edunvalvonta
– Kilpailun rajoittaminen
– Vanhojen toimintamallien ja toimialojen suojelu
– ”Voittajien poimiminen”
Pro market
– Kilpailun edistäminen
– Markkinoiden avaaminen
– Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen
– ”Antaa markkinoiden ratkaista”
8
Matti Kalliokoski: On niin helppo kuunnella vanhoja yrityksiä
HS 3.1.2013
9. 16.6.2014
9
Yhteiskunnan uudistamisen
tavoista
Uudistamisen metodologiassa on kehitettävä
toimintapuitteita ja samalla kokeiltava rohkeasti uusia
toimintamalleja:
1. Luodaan puitteet yhteiskunnan ja talouden spontaanille
kehitykselle karsimalla esteitä (esim. kilpailuolot) ja
vahvistamalla toimintavalmiuksia (esim. T&K, koulutus);
-> mahdollistava lainsäädäntö ja rakenteelliset uudistukset
2. Harjoitetaan eksperimentoivaa kehittämistä, jossa
käynnistetään huolellisesti valittuja, kokeilevia ja muutosta
katalysoivia prosesseja; otetaan riskejä!
-> oppiminen ja toimintatapojen uudistaminen
10. Globaalisaatio aiheuttaa
osaamisen uusjaon
• Kansainvälinen talouskilpailu on siirtynyt yksittäisten
toimijoiden ja työtehtävien tasolle
• Alueelliset klusterit purkautuvat
• Toimiala-ajattelu ei enää päde
• Osaamista on kaikkialla
• Globaalissa työnjaossa alueiden tulee erikoistua ja
nostaa oma osaamisensa maailman luokkaan
(knowledge hubs)
• Jokaisen toimijan on löydettävä parhaat omaa
osaamistaan täydentävät osaajat olivatpa nämä missä
päin maailmaa tahansa (arvoverkko-toiminta)
10
M.Pajarinen, P.Rouvinen, P.Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Etla 2010
11. Työpaikkadynamiikka parantaa
osaamisen hyödyntämistä
• Tuottavuuden nousu riippuu entistä enemmän
tehtävärakenteen muutoksista
• Osaaminen on viimekädessä yksilöiden osaamista.
• Peruskysymys on miten yksilöiden osaamisen tasoa
nostetaan ja hyödynnetään yrityksissä, alueilla ja
yhteiskunnassa
• Luova tuho korostaa työpaikkadynamiikkaa:
• jokaisen on hakeuduttava sellaisiin tehtäviin, joissa pystyy
parhaiten hyödyntämään omaa osaamistaan
• syntyy uusia työpaikkoja, jossa tarvitaan suurempaa
osaamista ja jossa maksetaan parempaa palkkaa
• kansallinen työtehtävien ja ammattien ”up-grading”
11
13. • Tulevaisuus-
työskentely
• Avoin dialogi
• Ydinorgani-
saation
nimeäminen ja
prosessin
• organisoiminen
• Koreakoulujen,
yritysten ja
julkisen
hallinnon
yhteistyö
Keskeiset
voimavarat
Koordinaatio
Toimeenpano
Strategiset
valinnat
Yhteinen
ymmärrys ja
sitoutuminen
Dialoginen toimintamalli
innovaatiokeskittymien
rakentamiseksi
A,Hautamäki & K.Oksanen: Suuntana innovaatiokeskittymä,
Jyväskylän yliopisto 2012
14. Miten innovaatioita syntyy?
Käytetään voimavaroja uusilla tavoilla
Luodaan uusi yllättäviä yhdistelmiä
Kuunnellaan asiakkaita
Navigoidaan tulevia tarpeita
Kyseenalaistetaan
Kohdataan erilaisuutta
Oivalletaan omat vahvuudet
Ylitetään organisaatioiden rajoja
Toimitaan verkostoissa
14
16. Luovuus ekosysteemissä
Ideoiden virta on ekosysteemin verenkiertoa
Ihmisten on kohdattava toisiaan
Ideoita on jaettava
Uusiin ideoihin on heti tartuttava
Ideoiden toteuttamiseksi on koottava
joustavasti tarvittava osaaminen ja voimavarat
Toimimattomat ideat on hylättävä
Virheistä on opittava
Ideavetoinen ja orkestroiva yrittäjyys luo
ekosysteemin dynamiikan
16