1. Pedagoginen infrastruktuuri ja sen merkitys
Minna Lakkala
Technology in Education Research Group (TEdu)
Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Minna.Lakkala@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/
Pedaali pohjaan -hankkeen seminaari 9.11.2010
2. Asiantuntijoilla on nykyisin melko yhtenäiset
käsitykset siitä, minkälaiset työtavat ovat
mielekkäitä ja tavoiteltavia opetuksessa
Tyypillistä näille työtavoille on, että opiskelijat:
työskentelevät ryhmissä asiantuntijoiden tapaan,
suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat
haastavia ongelmia,
hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja
modernia teknologiaa sekä
luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia
tuotoksia prosessin lopputuloksena.
Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva
oppiminen, projektityöskentely
2
3. KOKONAISVALTAINEN JA TAVOITTEELLINEN PROSESSI
(esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen ja tutkiva
oppiminen, projektityöskentely)
Kokonaisvaltainen tavoite tukee pitkäjänteistä
työskentelyä ja mielekkäiden työtapojen
oppimista
TOIMINTA-
TAVAT JA
TYÖVAIHEET
MATERIAA-
LIT JA
VÄLINEET
4. Tavoitteena kehittyneiden tietokäytäntöjen
oppiminen
Tällaiset pedagogiset työtavat korostavat
asiasisältöjen oppimisen lisäksi kehittyneiden
tietokäytäntöjen ja yhteisöllisen työskentelyn taitojen
hallintaa.
Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista
ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen
prosessia ohjaava elementti
Oppilaiden työskentely ja toiminnan lopputulos
määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin
ennalta arvattavissa
4
5. Miten suunnitella ja ohjata tällaisia teknologian
tukemia yhteisöllisiä työtapoja?
Opettajan roolina on toimia epäsuorasti toiminnan
edellytysten luojana ja kulttuuristen käytäntöjen
organisoijana sekä tarvittaessa ohjaajana ja
asiantuntijamallina (Jones ym., 2006).
Vakiintuneet opetuksen suunnittelun mallit eivät ole
tässä kovin käyttökelpoisia, koska ne perustuvat
yksilöllisten työtapojen sekä tarkasti ennalta
määriteltyjen asiasisältöjen ja tehtävien käyttöön
(Häkkinen 2002).
5
6. 6
Opetuksen suunnittelusta “pedagogisen
infrastruktuurin” rakentamiseen
Oppimistilanteiden organisoinnin vertauskuvana
infrastruktuurin rakentaminen (Bielaczyc 2001,
Paavola et al. 2002, Lakkala & Lipponen 2004):
tukirakenteet ja työkalut, jotka edistävät toimintaa
mutta eivät määrää sitä.
Pedagogisen infrastruktuurin malli (Lakkala 2010).
7. 7
Opettajan kaksi tärkeää tehtävää teknologian
tukemia yhteisöllisiä työtapoja käytettäessä
1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu
ja toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen
infrastruktuurin rakentaminen (design)
2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen
antaminen tilannekohtaisesti prosessin aikana
(scaffolding)
”Auta mutta älä häiritte” Jorma Panula, TV2
Punainen lanka, 26.7.2009.
8. 8
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian
tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa
Kognitiiviset
elementit
Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa?
Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat
ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnit-
teluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät.
Tiedolliset
elementit
Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?
Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden
luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja
luomisen prosessissa.
Sosiaaliset
elementit
Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?
Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi,
prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta
sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.
Tekniset
elementit
Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään?
Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen
tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön
organisointi
9. 9
Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijatuen
antaminen
Perusrakenteiden organisointi on ensisijaisen
tärkeää, opettajan ohjaus ja palaute täydentävät sitä
Jos homma toimii, tilanteen tarkkailu riittää
Mieti, missä tilanteissa ja asioissa opettajan ohjaus
ja tuki on kriittistä ja korvaamatonta
Kaikkea ei tarvitse kontrolloida, lukea, kommentoida
tai arvioida, käytä ohjausresurssit mielekkäästi
Asiat, jotka ovat oppilaille erityisen haasteellisia mutta
kehittyneiden tietokäytäntöjen kannalta olennaisia
Asiantuntijan toimintatapojen mallintaminen ja
näkyväksi tekeminen sekä asiantuntijatiedon
jakaminen tarvittaessa
10. Kokeneen opettajan pedagogiset käytännöt
koululehtiprojektissa ala-asteella
10
Support Overall design Scaffolding
Technical Introducing versatile tools according to the
nature of activity (Notepad, Magazine
Factory, digital camera, IVB)
Guiding new technical skills for each
group when they needed them in their
own process, not in a general manner.
Social Organizing students to make stories in pairs
or groups.
Organizing groups’ to evaluate each others’
drafts through peer reviewing.
Smoothly combining group and whole class
discussions both in the brainstorming and in
the evaluation phase.
Emphasizing to pupils in the final
evaluation session that in group work,
the whole group should take care of
each member’s turn and contribution in
doing collective activities.
Epistemo-
logical
The whole process simulated practices of a
professional editorial staff.
The pupils were allowed to choose the topic
for their stories according to their own
interests.
Explaining to pupils that they are
documenting their schools’ real, lasting
history through their stories.
Repeatedly promoting pupils to be
creative and make their stories richer
and more interesting.
Cognitive Explicating the phases of publishing activity
through a visual process scheme.
Organizing an evaluation session in the end
were both final stories, group work and
individual contributions were evaluated by
the pupils themselves.
Regularly speaking with each group,
what phases of the process they have
finished and what phases are remaining,
and asking the groups to tell the status
of their work.
Ks. http://www.fictup-project.eu/
11. 11
Lähteitä
Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of building
computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A. Eurelings and K.
Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-supported collaborative
learning (106-114). Maastricht: Maastricht McLuhan Institute. Available:
http://www.ll.unimaas.nl/euro-cscl/Papers/15.doc
Häkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning environments.
British Journal of Educational Technology, 33, 461–469.
Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational, indirect, meso-
level approach to CSCL design in the next decade. International Journal of Computer-
Supported Collaborative Learning, 1, 35–56.
12. 12
Lähteitä
Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote collaborative
inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry.
Doctoral dissertation. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies
in Psychology 66. Helsinki: Helsinki University Print.
https://oa.doria.fi/handle/10024/59552
Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen
tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka (ss.
113-134). Tampere: Tampere University Press.
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalipponen2004.pdf.
Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological Foundations for
CSCL: A Comparison of Three Models of Innovative Knowledge Communities. In G.
Stahl (Ed.), Computer Support for Collaborative Learning: Foundations for a CSCL
community (pp. 24-32). Hillsdale, NJ: Erlbaum.
http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/paavola_et_al_2002.pdf