Yleisesti erilaisista oppijoista sekä taremmin ADHD:stä ja LuKi-vaikeudesta - PDF-muodossa

1. Ei tyhmä, ei laiska, eikä
saamaton
- vaikka siltä joskus tuntuukin
Ronja Addams-Moring
sair.hoit., tekn.yo (TKK)
Helsingin yliopiston erilaiset opiskelijat
http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/
Eväitä esteettömään opetukseen ja
asiakaspalveluun -seminaari
Helsingin yliopisto, 13.1.2009

2. Ensin luomme oppimisvireen
• Minun tehtäväni opettajana
– tarjota puitteet ja edellytykset oppimiselle = mm.
luoda sopiva sekoitus asiaa ja aktiviteetteja
– jotta oppija pysyy kiinnostuneena ja oppii
• Sinun tehtäväsi oppijana
– pysyä hereillä (tarvittaessa vaadi valoa, kahvia,
taukoja...)
– keskittyä tähän hetkeen ja käsiteltävään asiaan
– osallistua, kyseenalaistaa
– tehdä muistiinpanoja itsellesi sopivalla tavalla
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 2

3. Taustani ennen korkeakoulua
• Montessori-lastentarha USAssa, lukemaan 4-v.
• Suomessa kouluun 6-v. (7-v. 2:lle luokalle ei käy)
• 1-2 luokan opettaja: “ei ylimääräisiä kirjoja tunnille”
-> matala ärsytyskynnys -> välituntitappelija 2
kk:ssa -> koulukiusattu 12-v. (turpiin 2-5 krt/vko)
• Kun isä ja vararehtori saivat kiusaamisen
loppumaan, keskiarvo 7,8 -> 9,5
• Kurssimuotoinen lukio: keskiarvo 9,6 ; YO 1982: 6
laudaturia ; “Most likely to succeed” ; Mensan jäsen
• Sairaanhoitajakoulun keskiarvo 4 / 5 (ei moti-
vaatiota, mutta aihekokonaisuus / lukukausi tehosti
oppimista)
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 3

4. Omat yliopisto-opinnot 1(2)
• TKK:lla 1988-1995 peruskursseissa ylivoimaisia
matematiikka, fysiikka ja eräät ohjelmointikurssit
– luennot passivoivia, ei orientaatioperustaa / kontekstia, ei
esimerkkejä käytännön insinöörityöstä
– “laskuharjoitukset” osoittautuivat näyttökokeiksi
– tenteissä aika loppui aina kesken
• Opettajien reaktioita
– “Et ole harjoitellut tarpeeksi, harjoittele enemmän!”
– “Jos opiskelija on niin tyhmä ettei se itse ymmärrä, niin se
ei ole mun ongelmani!”
– “Jos tämä olisi viimeinen suorittamaton kurssisi, niin sitten
voisi ehkä jotain järjestelyjä harkita...”
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 4

5. Omat yliopisto-opinnot 2(2)
• Ristiriita: korkea ÄÖ + aiempi opintomenestys +
osa TKK:llakin hyvin: “jokin tässä nyt mättää”
• 1998 löysin oppimistyylit: olen vahvasti holistinen +
ensin reflektiivinen, sitten aktiivinen -> keinoja
• ADHD-diagnoosi 40 v. -> tentteihin lisäaikaa ->
“mahdottomat” kurssit alkavat mennä läpi
• Ritalin 42 v. -> hyviä arvosanoja, fysiikastakin!
• Päätelmä: Jos opetus on vaatimista ja vain vähän
vuoropuhelua, opin huonosti ; olen älykäs ja
osaava ja alisuoriudun aikarajoitetuissa tehtävissä
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 5

6. Oma yliopisto-opetus
• TKK:lla 1998-2006, kurssiassistentista
pääassistentiksi ja luennoijaksikin
• Kokemus: monimuoto-opetus auttaa
kaikkia, myös erilaisia – ja opettajaa!
– oppimistyylit (Felder-Soloman) huomioon
– luentojen pilkkominen miniryhmätöillä ja
sokraattisilla vuoropuheluilla kannattaa
– tietokoneella tehtävät tentit = loistavaa!
• Näkemys: äidinkieli on ajattelun kieli –
myös silloin, kun niitä on useita
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 6

7. ...ja sitten itse asiaan
• Kuka on erilainen oppija
• Miltä hänen työnsä näyttää
• Mistä vaikeudet johtuvat
• ADHD, LuKi-, hahmotus- ja muistivaikeudet
• Mitä opiskelija voi tehdä
• Mitä opettaja voi tehdä
• Mitä kirjasto voi tehdä
• Mistä lisätietoa ja tukea
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 7

8. Kuka?
• Erilainen oppija
– ei pysty opiskelussa tai työelämässä
käyttämään koko kapasiteettiaan (Koponen)
– oppii koulun näkökulmasta ”väärällä tavalla”... ei
pääse käyttämään koko lahjakkuutta, vaan
alisuoriutuu -> puhutaan oppimisvaikeuksista
(virtuOPO)
• Tässä esityksessä: piiloerilaisia, ensitapaa-
misella ongelma ei ehkä näy eikä kuulu
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 8

9. Kuinka paljon meitä on?
• Väestöstä 20–30 % (Koponen) / Noin 1/5-osa
suomalaisista (Opintoluotsi) / Jopa 20% väestöstä
(Erilaisten oppijoiden liitto)
• Suurin osa ongelmista lieviä
– kompensointikeinot löytyvät omin avuin tai muuten
huomiota herättämättä
– 1-5 % väestöstä (eri lähteiden mukaan) tarvitsee vahvaa
ja ammattitaitoista apua oppiakseen
• Jokaisessa 20-50 hengen oppijaryhmässä on
todennäköisesti 1-3 erilaista oppijaa
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 9

10. Miltä työmme näyttää?
• Ongelmat keskittyvät usein jollekin alueelle
– vaikeaa saada “mitään” irti luennoista
– aika loppuu tenteissä “aina”
– ei saa kotiesseitä “koskaan” ajoissa valmiiksi
• Epätasainen suoriutuminen eri tilanteissa, esim.
– tuottaa hyviä tekstejä tietokoneella, mutta käsin kirjoitetut
tenttivastaukset lyhyitä ja/tai sekavia
– hyvä suullinen esitys, mutta esityskalvot kamalat
– ratkaisee sanalliseen tehtävänantoon perustuvat laskut
hyvin, kuviin perustuvissa pahojakin virheitä
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 10

11. Miksi näin käy?
• Taustalla esimerkiksi:
– lukemis- tai kirjoittamisvaikeus (LuKi-vaikeus)
– matemaattinen hahmottamisvaikeus
– koordinaation vaikeus (esim. silmä-käsi)
– muotojen, liikkeen, ja/tai avaruudellisen hahmottamisen
vaikeus
– autismin kirjo: keskittymishäiriö (ADHD), Aspergerin tai
Touretten syndrooma
• Aivojen tiedonprosessointi on erilaista kuin se, mitä
opetuksessa oletetaan
• Onko “vika” siis oppijassa vai opetuksessa?
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 11

12. Olemme kaikki erilaisia
• Oppimistyylit (Felder – Soloman tutkituin malli)
– aktiivinen (ryhmässä tekevä) – reflektiivinen (yksin
pohtiva)
– havainnoiva (faktaorientoitunut) – intuitiivinen (yhteys- ja
mahdollisuusorientoitunut)
– visuaalinen (kuviin / näköön perustuva) – verbaalinen
(sanoihin / kuuloon perustuva)
– sarjaoppija “sequential” – kokonaisuusoppija “global”
• Jokainen tyyli voi istua – ainakin jossain tilanteessa
• Tyyliprofiilin vahvuus vaihtelee
• “Äärityylistä” helposti ongelmia, jos opetus/opettaja
vastakkaista tyyliä
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 12

13. Oppimisvaikeus = oppimistyylin
ääripää - ??
• Ihmislajin säilymisen kannalta on hyvä, että eri
yksilöillä erilaisia kykyjä ja taipumuksia
• Erilaisuus on jatkumo: vain selvästi ääripäitä
pidetään “erilaisina” (sosiaalinen konstruktio)
• “Normaali” vaihtelee kovasti eri ryhmien välillä
• Mitä sinä pidät normaalina oppimisena /
opetuksena?
– omaa oppimistyyliäsi?
– tapaa, jolla sinua aikanaan opetettiin?
– tapaa, jolla opetus nyt toteutetaan lähipiirissäsi?
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 13

14. Oppimisvaikeus =
diagnoosi - ???
• Opetus ja oppiminen länsimaisessa nyky-
yhteiskunnassa
– opetettavat ihmisjoukot suuria
– toimintatavat standardoituja, usein kapeahkoja
– oletusarvot usein jäykkiä
– virallisilla todistuksilla merkittävä rooli
• Lupa ja resurssit toimia “erilaisella” tavalla
– paperit pitää olla, auktoriteetiksi hyväksytyltä
• LÄÄKÄRINTODISTUS!
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 14

15. Oppimishäiriö lähikuvassa
• Seuraavaksi:
• ADHD: keskittymisvaikeus
• LuKi-vaikeus
• ...ja vähän muutakin
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 15

16. ADHD 1(2)
• Attention deficit hyperactivity disorder:
keskittymishäiriö, johon usein liittyy fyysistä
levottomuutta
• Aikuisilla usein ADD, ilman “seinille hyppimistä”
• Aivojen otsalohko ohjaa ajattelua, puhetta ja/tai
liikkumista hieman puutteellisesti (sokerin rooli)
• Impulsiivisuutta, energisyyttä, “kaikesta” uudesta
innostumista, asioiden ja tavaroiden unohtelua,
vaikeuksia viedä projekteja loppuun, hyvä-
sydämistä sosiaalista kömpelyyttä...
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 16

17. ADHD 2(2)
• Oireprofiili vaihtelee henkilön ja (elämän)tilanteen
mukaan
• Sopiva stressi voi lieventää oireita – kova stressi
voi pahentaa oireet invalidisoiviksi asti
• Diagnoosi perustuu oireiden haitallisuuteen:
estävätkö normaalia elämää (työ, opiskelu…)?
• Lääkkeitä on, auttavat myös osaa aikuisista
• Kognitiivinen terapia usein auttaa,
psykoterapeuttinen harvemmin
• Elämänhallintataitojen oppiminen keskeistä
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 17

18. LuKi-vaikeus (dysleksia)
• Vaikeus tuottaa ja/tai vastaanottaa tekstiä
• Voi olla laaja-alainen tai kapea
– nopea lukija voi takellella pahastikin oikeinkirjoituksessa
– sujuva kirjoittaja voi lukea hyvinkin hitaasti
• Voi olla lievä tai vakava
• Yksin tai yhdessä muiden ongelmien kanssa
• Jokainen LuKi-vaikeuksinen on omanlaisensa
• Standardiratkaisuja ei ole
– etsitään, mikä toimii -> viestintä!
– sopeutetaan, kehitetään -> ennakkoluulottomuus!
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 18

19. Vieras kieli on vaativaa –
erityisesti jos on LuKi-vaikeus
• Katso seuraavia kalvoja ( 3kpl)
• Mitkä niistä menevät ”suoraan
jakeluun”, mitkä sinun pitää
”esikäsitellä”?
• Osaammeko ajatella parhaiten
äidinkielellämme? -> Miten tämä
otetaan huomioon yliopistoissa?
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 19

20. 13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 20

21. 13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 21

22. 13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 22

23. Muita hahmotusvaikeuksia
• Matematiikan oppimisvaikeus (akalkulia tai
dyskalkulia); yhtä monisyinen ja yksilöllinen kuin
LuKi-vaikeuskin
• Tilan hahmottamisen vaikeus (orietoituminen esim.
kartan perusteella vaikeaa, eksymisiä)
• Ajan hahmottamisen vaikeus (kellonajat sekoittuvat
vielä aikuisenakin, väärään aikaan saapumisia)
• Jokin osa aivojen symbolien käsittelystä pelaa
huonosti – tarkkaa aivoaluetta ei aina tiedetä, eikä
usein edes pystytä selvittämään
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 23

24. Muisti- ja
koordinaatiovaikeudet
• Moneen oppimisvaikeuteen liittyy muistiongelmia
– mieleen painamisen vaikeus
– aiemmin opitun (kokonaisuuden) ja uuden
(yksityiskohtien) yhdistämisen vaikeus
– muistista palauttamisen vaikeus
• Aistit+ajattelu+liikkeet koordinaatio-ongelmat
• Erityisesti silmä-käsi -koordinaatio-ongelmat
näkyvät koulun/opiskelun yhteydessä
• Eivätkä oppimisvaikeustyypit tähän lopu -> avointa
mieltä ja elinikäistä oppimista tarvitaan
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 24

25. Keinoja
• Seuraavaksi:
• Mitä itse kukin voi tehdä vaikeuksien
lievittämiseksi ja ongelmien
ratkaisemiseksi
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 25

26. Mitä opiskelija voi tehdä 1(2)
• Tunne itsesi, kasva oppimisesi asiantuntijaksi
• Tee ainakin Felder – Solomon -testi
• Mene opintopsykologin juttusille
• Kompensoi, jos kurssin opetus on sinulle
vääränlaista, esim:
– kysy vaihtoehtoista tai lisäkirjaa
– äänitä luennot (lupa, tekniikka...)
– piirrä luentomuistiinpanosi värikkäästi
– tee asioita “väärässä järjestyksessä”, jos se sopii sinulle
paremmin (huom. tosin kurssin aikataulu)
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 26

27. Mitä opiskelija voi tehdä 2(2)
• Sopiva opiskelutahti -> KELA?
• Pyydä opetuksen sopeuttamista ajoissa,
dokumentoidusti, perustellusti ja asiallisesti
– esim. sähköposti (Cc: opintopsykologille)
• Älä ota vastoinkäymisiä henkilökohtaisesti
– harvoin opettaja on tahallaan ilkeä
– jos opettaja on tahallaan ilkeä, kerro
opintopsykologille
• HyEro, kaverit ja perhe apuun!
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 27

28. Mitä opettaja voi tehdä 1(4)
• Tunne itsesi –> tee Felder – Solomon -testi
• Kehitä tietoisesti myös itsellesi vieraita
oppimistyylejä palvelevaa opetusta
– “kumma” opettajakolleega sparrauspariksi?
• Selaa / lue Vuorisen “Tuhat tapaa opettaa”
• Tutustu: opintopsykologi, HERO, HyEro...
• Erilaisille oppijoille hyvä opetus:
– opetus ja opetusmateriaali monimuotoisia
– ei kuitenkaan sillisalaattia: vaihtoehtoja, jotka yhtä vaativia
(tasapuolisuus)
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 28

29. Mitä opettaja voi tehdä 2(4)
• Jokaisen kurssin aivan alussa 2-3 min tietoisku
– sano ääneen ja esitä kurssin materiaalissa, että eri
oppimistyylejä ja erilaisia oppijoita on
– kerro miten tähän erilaisuuteen on omalla kurssillasi
varauduttu
– kerro miten itse olet hyötynyt oman oppimistyylisi ym.
ymmärtämisestä
– informoi opintopsykologin palveluista
• Älä muuta “kaikkea kerralla”!
– yksi hyvin perusteltu iso muutos / yksi (pienehkö) kurssi /
yksi lukuvuosi
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 29

30. Mitä opettaja voi tehdä 3(4)
• Yksikielinen kurssi paras vaihtoehto – erityisesti
peruskursseilla, myös tavanomaisille oppijoille
• Jos on pakko käyttää enemmän kuin yhtä kieltä:
– sanasto on oltava (useita hyviä webissä)
– opetustilaisuus ja sen materiaali aina samalla kielellä
(esim. luento sen kalvot suomeksi)
– eri kielillä omat ”alueensa”
– esim. luennot suomeksi, oppikirja englanniksi, kotitehtävät
ja harjoitukset molemmilla kielillä – opiskelija saa valita
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 30

31. Mitä opettaja voi tehdä 4(4)
• Kun opiskelija tulee juttelemaan
– kuuntele avoimella mielellä
– kysy suoraan, onko epäilty tai diagnostisoitu
jokin oppimisvaikeus esim. koulussa
– suosita opintopsykologia!
– edellytä opintopsykologin lausunto kaikilta, joille
teet erityisjärjestelyjä
• Kun opiskelija lähettää sähköpostia
– vastaa heti, pyydä juttelemaan (monimutkaisia
henkilökohtaisia asioita ei selvitetä spostilla!)
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 31

32. Mitä kirjasto voi tehdä
• Jokaiselle pakolliselle peruskurssille suomen- ja/tai
ruotsinkielinen vaihtoehtoinen oppikirja vähintään
käsikirjastoon
• Onko olemassa selkokielistä materiaalia? (informoi
opettajia ja opiskelijoita)
• Kirjaston esittelymateriaaliin?
– maininta “tarjoamme monipuolista materiaalia, koska
jokainen oppii omalla tavallaan”
– esimerkkejä kuvamateriaalista, äänikirjoista,
lisätehtävistä, yhteenvedoista, opetuspeleistä...
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 32

33. Lopuksi
• Eväitä tästä eteenpäin
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 33

34. Lisätietoja ja resursseja 1(4)
• Opintopsykologit (kaikki Suomen
yliopistot?)
– HY: tiedekunnittain? quot;Lisätietoa Almastaquot;
– TKK: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/opintopsykologi/
• Helsingin Yliopiston erilaiset oppijat ry
(HyEro) http://www.helsinki.fi/jarj/hyer/
• Helsingin seudun erilaiset oppijat ry
(HERO) http://www.lukihero.fi/
• Erilaisten oppijoiden liitto (kattojärjestö)
http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 34

35. Lisätietoja ja resursseja 2(4)
• ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
(kattojärjestö) http://www.adhd-liitto.fi/
• ADHD-keskus, ADHD-center
http://www.adhd-center.com/
• Autismi- ja Aspergerliitto ry, Autism- och
Aspergerförbundet rf
http://www.autismiliitto.fi/
• Autismikirjon aikuiset – Empowerment
http://www.autismikirjo.net/empowerment/Te
rvetuloa.html
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 35

36. Lisätietoja ja resursseja 3(4)
• Lukineuvola.fi http://www.lukineuvola.fi/index_html
• Artikkeli: “Erilainen oppijuus – myös työterveys-
huollon asia” http://www.terveysportti.fi/terveys
portti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=ttl00548
• Artikkeli: “Foniatria” http://therapiafennica.fi/wiki/
index.php?title=Foniatria
• Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys
http://www.sity.fi/
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 36

37. Lisätietoja ja resursseja 4(4)
• VirtuOPO.net http://www.virtuopo.net/
suomi/erilainen_oppija/
• Peda.net http://www.peda.net/
veraja/vep/tietoveraja/erilainenoppija
• Opintoluotsi.fi (linkkilista)
http://www.opintoluotsi.fi/fi-
FI/Linkkihakemisto/Kategoriat.aspx?
classID=7f3d1f99-3ed6-4f24-81a3-
61f4df33106a
• hae www.fi / Google, esim. quot;erilainen
oppijaquot;
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 37

38. + Hyödynnä näitä kalvoja!
• Tätä teosta (= näitä kalvoja) saa kuka tahansa
käyttää, muokata ja levittää Creative Commons
Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi
-lisenssin ehtojen mukaisesti.
• Lisenssiehdot ovat nähtävillä:
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-
sa/1.0/fi/deed.fi
• Tekijän voi ilmoittaa esim. näin: Ronja Addams-
Moring: quot;Ei tyhmä, ei laiska, eikä saamaton –
vaikka siltä joskus tuntuukinquot;, esitys Eväitä
esteettömään opetukseen ja asiakaspalveluun
-seminaarissa Helsingin yliopistolla, 13.1.2009.
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 38

39. Kiitos ajastanne
• Kysymyksiä?
• Yhteystiedot
– http://www.iki.fi/~ronja/
– http://www.linkedin.com/in/addamsmoring
– http://www.slideshare.net/AddamsMoring
– ronja [AT] iki [DOT] fi
– skype: ronja-am
13 tammikuuta 2009 Ronja Addams-Moring 39